Kirjoittaja Henna Konu, henna.konu[at]uef.fi
Hyvää YK:n biodiversiteettipäivää! Tänä vuonna
biodiversitettipäivän teema linkittyy YK:n koko vuodelle asettamaan teemaan –
kestävään matkailuun ”Sustainable tourism”. Päivän teema istuu hyvin aiheeseen,
josta olen aikonut kirjoittaa jo pidempään eli luontomatkailun kehittämiseen ja
luontomatkailun merkitykseen Suomessa. Luontomatkailu linkittyy vahvasti
luontoresursseihin, ja kehittämisen ja kasvun edellytyksenä on myös turvata
näiden luonnonresurssien säilyminen. Ekologisen kestävyyden ohella on kuitenkin
muistettava myös taloudellinen ja sosio-kulttuurinen kestävyys. Loppujen
lopuksi paikallisilla toimijoilla ja yrityksillä on suurin merkitys kestävyyden
konkretisoitumiseen matkakohteissa.
Luonnon merkitys Suomen matkailussa
Matkailutoimialan merkitys Suomessa on kasvanut
huomattavasti viime vuosien aikana. Muun muassa kansainvälisten matkailijoiden
määrä on kasvanut ja Suomen tunnettuus matkakohteena on lisääntynyt. Olemme
saaneet myös huomattavan paljon julkisuutta itsenäisyytemme juhlavuoden
ansiosta eri kansainvälisissä medioissa, joissa on huomioitu erityisesti
suomalainen luonto, luonnonilmiöt sekä paikalliset tavat, kuten mökkeily. Suomi
onkin pitkälti profiloitunut luontomatkailukohteena, ja Visit Finlandin
mielikuvamarkkinointi on vahvasti rakentanut ja tukenut tätä imagoa.
Suomessa matkailutoimialan arvostus suhteessa muihin
toimialoihin on kuitenkin ollut vähäisempää kuin useiden muiden toimialojen.
Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet matkailualan tuoman suuren
kasvupotentiaalin ja merkityksen (alue)taloudelle. Tämä on huomioitu myös
hallituksen uudessa vuosille 2018-2019 tehdyssä toimintasuunnitelmassa Matkailu
4.0 -hankkeena. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä mainitaan luontomatkailun
edellytysten vahvistaminen. Mutta mitä tällä käytännössä tarkoitetaan?
Kuva: Henna Konu.
Luontomatkailun kehittämispotentiaali
Luontomatkailu kokonaisuudessaan on laaja ilmiö ja se
sisältää useita erilaisia kohteita, palveluntarjoajia, mutta myös eri
toimialoja. Luontomatkailu linkittyykin hallituksen toimintasuunnitelmassa
useaan eri teemaan. Matkailu 4.0 -hankkeessa luontomatkailun vahvistamista
tukevat toimenpiteet, jotka liittyvät muun muassa matkailuyritysten digiosaamisen
vahvistamiseen ja matkailun ympärivuotisuuden edistämiseen.
Luontomatkailuyritykset ovat usein pieniä ja niiden mahdollisuudet hyödyntää
digitaalisia kanavia ovat usein rajallisia resursseista ja osaamisesta johtuen.
Uudenlaiset yhteistyökanavat ja verkostot ovat yksi keino jakaa
resurssikustannuksia toimijoiden välillä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi
sitä, että Suomessa matkailun suuralueet yhdistäisivät resurssinsa sosiaalisen
median sisällöntuotannossa ja saisivat tätä kautta enemmän näkyvyyttä esimerkiksi
kansainvälisillä markkinoilla.
Ympärivuotisuuden edistäminen on ollut matkailun
kehittämisen tavoitteena jo useita vuosia. Eri alueilla on haasteita
matkailijoiden houkuttelemiseksi eri sesonkeina; Lapissa tavoitellaan enemmän
matkailijoita kesäajaksi ja järvialueella talviajaksi. Toisaalta
sesonkiluonteisuus ei liity pelkästään vuodenaikoihin vaan se saattaa olla myös
lyhemmän aikajänteen ongelma. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun luontokohteissa
suurin matkailijamäärä ajoittuu viikonlopuille vuodenajasta riippumatta. Luonto
tarjoaa kuitenkin loistavat puitteet ympärivuotisuuden lisäämiseksi. Luonnossa
on esimerkiksi mahdollista tarjota erilaisia aisteihin liittyviä
elämystuotteita, joissa luonto antaa säästä ja vuodenajasta riippuen erilaisia
kokemuksia ja elämyksiä. Luonnon kiertokulun pohjalta rakennetut
palvelukokonaisuudet, kuten erilaiset selviytymispaketit, mahdollistavat myös
luonnon kokemisen eri vuodenaikoina. Suomalaisessa luontoympäristö tarjoaa myös
erinomaiset puitteet pinnalla oleviin trendeihin liittyville
matkailupalveluille, kuten digipaastolle ja uuteen luksukseen, hiljaisuuteen jarauhoittumiseen liittyville elämyspalveluille, jotka eivät ole riippuvaisia
vuodenajoista.
Kuva: Henna Konu.
Luontomatkailun kehittämiseen liittyy myös useita muita
teemoja, kuten kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen hyödyntäminen ja
asiakaslähtöisyys kehittämistoimenpiteissä. Näistä ja yllämainituista teemoista
löydät lisätietoa valtioneuvoston kanslian rahoittaman VirKein-hankkeemme julkaisusta.
Kommentit
Lähetä kommentti