Kirjoittanut Juho Pesonen*
Edes alueellisilla matkailuorganisaatioilla tai Visit Finlandilla ei ole tarpeeksi resursseja pysyä mukana teknologian ripeässä kehitystahdissa. Tämä vaatii nimittäin yhä lisääntyvissä määrin erikoistumista. Ala kehittyy niin nopeasti, että yhden tai kahden henkilön on lähes mahdotonta pysyä kärryillä mitä tapahtuu digitaalisessa markkinoinnissa ja myynnissä ylipäätänsä tai eri markkinoilla, verkkosivujen kehityksessä, sisältömarkkinoinnissa, palvelumuotoilussa, tekoälyssä ja koneoppimisessa, sovelluksissa, alustoissa tai big datassa ja analytiikassa.
Teknologia on tärkeä tekijä yritysten ja matkakohteiden kilpailukykyä määriteltäessä. Teknologia mahdollistaa monin tavoin arvon tuottamisen asiakkaalle. Teknologian avulla on mahdollista lisätä kansainvälistä näkyvyyttä, vaikuttaa matkailijoiden ostopäätöksiin, palvella asiakkaita päätöksentekoprosessin eri vaiheissa, kehittää matkailun kestävyyttä ja paljon muuta.
Yksi isoista ongelmista suomalaisen matkailualan digitalisaatiossa on tietotaidon puute. Ei tiedetä miten teknologiaa pitäisi hyödyntää, mihin investoida, miten rakentaa sisältöjä ja miten hyödyntää kumppanuuksia. Ei osata kysyä oikeita kysymyksiä ja vaikka osattaisiin, ei tiedetä kuka niihin voisi antaa vastauksen.
Keskuksen tehtävänä voisi olla tarjota kansallisesti apua niin yrityksille kuin matkakohteillekin digitalisaation eri osa-alueiden kehittämisessä. Keskus myös aktiivisesti selvittäisi ja ratkaisisi digitaalisen matkailun suurimpia pullonkauloja.
Rahoituksen keskus saisi niin Visit Finlandilta kuin matkailun alueorganisaatioiltakin. Pieni osa kansallisesta markkinointibudjetista rahoittaisi keskuksen toimintaa, joka voitaisiin nähdä investointina markkinointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilökunta voisi olla myös osittain eri koulutusorganisaatioiden palkkalistoilla. Tällainen keskus olisi kaikkien toimijoiden käytettävissä ja hyödyttäisi matkailualaa kansallisesti.
Lisäksi keskus voisi vuosittain järjestää digitaalisen matkailuliiketoiminnan kansallisen konferenssin, jossa olisi mahdollista kuulla uusimmat kuulumiset alalta. Keskus voisi myös tehdä läheisesti yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa ja myös järjestää alan koulutuksia tai suositella luotettavia kouluttajia eri organisaatioille.
Ehkä tällainen idea on idealistinen, mutta kaikesta huolimatta digitaalisen matkailun kenttä Suomessa on aivan liian hajallaan ja yhteistyö eri toimijoiden välillä vähäistä. Mitään ratkaisevaa kehitysaskelta digitaalisen liiketoiminnan osalta ei Suomessa ole vuosiin ollut nähtävissä. Missään nimessä Suomea ei maailmalla pidetä digitaalisen matkailuteknologian kärkimaana, vaikka meillä kaikki edellytykset siihen olisi. Miltä tällainen idea kuulostaisi sinusta?
*Kirjoittaja on digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteiden laitoksella. Sähköposti: juho.pesonen@uef.fi, www.juhopesonen.com.
Digitalisaation ongelma matkailussa
Digitalisaatio on ongelma ja mahdollisuus monilla aloilla. Matkailualaa se on muokannut jo vuosikymmeniä. Nykyään niin yrityksiltä kuin matkakohteiltakin vaaditaan paljon asiantuntemusta digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseksi markkinoinnissa ja myynnissä. Digitalisaatiota yksi parhaiten kuvaamista sanoista on kuitenkin muutos. Muutosvauhti on ollut nopeaa. Nyt hankitut taidot ja esimerkiksi ohjelmistot voivat olla parin kolmen vuoden päästä jo historiallisia. Etenkin pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia pysyä mukana teknologian kehityksessä.Edes alueellisilla matkailuorganisaatioilla tai Visit Finlandilla ei ole tarpeeksi resursseja pysyä mukana teknologian ripeässä kehitystahdissa. Tämä vaatii nimittäin yhä lisääntyvissä määrin erikoistumista. Ala kehittyy niin nopeasti, että yhden tai kahden henkilön on lähes mahdotonta pysyä kärryillä mitä tapahtuu digitaalisessa markkinoinnissa ja myynnissä ylipäätänsä tai eri markkinoilla, verkkosivujen kehityksessä, sisältömarkkinoinnissa, palvelumuotoilussa, tekoälyssä ja koneoppimisessa, sovelluksissa, alustoissa tai big datassa ja analytiikassa.
Teknologia on tärkeä tekijä yritysten ja matkakohteiden kilpailukykyä määriteltäessä. Teknologia mahdollistaa monin tavoin arvon tuottamisen asiakkaalle. Teknologian avulla on mahdollista lisätä kansainvälistä näkyvyyttä, vaikuttaa matkailijoiden ostopäätöksiin, palvella asiakkaita päätöksentekoprosessin eri vaiheissa, kehittää matkailun kestävyyttä ja paljon muuta.
Yksi isoista ongelmista suomalaisen matkailualan digitalisaatiossa on tietotaidon puute. Ei tiedetä miten teknologiaa pitäisi hyödyntää, mihin investoida, miten rakentaa sisältöjä ja miten hyödyntää kumppanuuksia. Ei osata kysyä oikeita kysymyksiä ja vaikka osattaisiin, ei tiedetä kuka niihin voisi antaa vastauksen.
 |
| Teknologia muokkaa matkailukokemuksia |
Ratkaisuna kansallinen matkailuteknologian keskus?
Entä jos Suomessa olisi joku toimija, joka voisi auttaa matkailuyrityksiä ja matkakohteita digitalisaatiossa? Tällainen keskus voisi kerätä siipiensä alle osaajia, jotka pystyisivät erikoistumaan erilaisiin digitalisaation osa-alueisiin. Voisi olla asiantuntijat niin sosiaaliselle medialle ja sisällöntuotannolle, jakelukanaville, mobiililiiketoiminnalle, markkinointiautomaatiolle, digitaaliselle mainostamiselle kuin tekoälyllekin. Asiantuntijat voisivat rakentaa osaamistaan keskuksen rahoituksin turvin omilla profilaatioaloillaan.Keskuksen tehtävänä voisi olla tarjota kansallisesti apua niin yrityksille kuin matkakohteillekin digitalisaation eri osa-alueiden kehittämisessä. Keskus myös aktiivisesti selvittäisi ja ratkaisisi digitaalisen matkailun suurimpia pullonkauloja.
Rahoituksen keskus saisi niin Visit Finlandilta kuin matkailun alueorganisaatioiltakin. Pieni osa kansallisesta markkinointibudjetista rahoittaisi keskuksen toimintaa, joka voitaisiin nähdä investointina markkinointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilökunta voisi olla myös osittain eri koulutusorganisaatioiden palkkalistoilla. Tällainen keskus olisi kaikkien toimijoiden käytettävissä ja hyödyttäisi matkailualaa kansallisesti.
Lisäksi keskus voisi vuosittain järjestää digitaalisen matkailuliiketoiminnan kansallisen konferenssin, jossa olisi mahdollista kuulla uusimmat kuulumiset alalta. Keskus voisi myös tehdä läheisesti yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa ja myös järjestää alan koulutuksia tai suositella luotettavia kouluttajia eri organisaatioille.
Ehkä tällainen idea on idealistinen, mutta kaikesta huolimatta digitaalisen matkailun kenttä Suomessa on aivan liian hajallaan ja yhteistyö eri toimijoiden välillä vähäistä. Mitään ratkaisevaa kehitysaskelta digitaalisen liiketoiminnan osalta ei Suomessa ole vuosiin ollut nähtävissä. Missään nimessä Suomea ei maailmalla pidetä digitaalisen matkailuteknologian kärkimaana, vaikka meillä kaikki edellytykset siihen olisi. Miltä tällainen idea kuulostaisi sinusta?
*Kirjoittaja on digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Itä-Suomen yliopistossa kauppatieteiden laitoksella. Sähköposti: juho.pesonen@uef.fi, www.juhopesonen.com.
Hyvä ja kannatettava idea. Työskentelen itsekin useiden pienten matkailuyritysten kanssa, ja jatkuvasti törmään osaamisen puutteeseen. Myös oma osaamiseni on puutteellista. Kysymys kuitenkin on, miten keskukseen kerääntyvä tietotaito saadaan valumaan Juhon mainitsemille pienille ja keskisuurille yrityksille? Yrityskenttä on erittäin laaja ja muutama koulutus siellä täällä ei vielä ratkaise asiaa.
VastaaPoistaMyös tässä asiassa kannatan laajempaa toimijoiden yhteistyötä. Mitä isommat yksiköt, sitä enemmän resursseja ja tietotaitoa mennä eteenpäin. Erityisesti alueorganisaatiot ovat aivan liian pieniä tässä viiden miljoonan ihmisen maassa.
Mutta sitähän Juho tässä ehdottaa - yhteistyötä. Kannatan!
Kiitos Jukka! Pienten- ja keskisuurten yritysten suhteen ideana olisi, että heillä ainakin olisi paikka, josta kysyä apua. Aktiiviset pk-yritykset varmasti pärjäävät paremmin kuin passiiviset. Lisäksi olisi mahdollista tehdä koulutusmateriaaleja juuri suomalaiset pk-yritykset silmälläpitäen. Ei yksi koulutus kerrallaan, vaan esimerkiksi täsmällisesti suomalaisille matkailun pk-yrityksille suunniteltujen digiaineistojen tuottamisen kautta. Pk-yritykset harvoin ovat niitä, jotka tarvitsevat mitään ihmeellistä, vaan ensimmäisenä pitäisi saada perusasiat kuntoon. Keskuksen yhteistyö esimerkiksi alueellisten ammattikorkeakoulujen kanssa voisi tarjota opiskelijatyövoimaa perusasioiden kuntoon laittamiseen. Olisi toimija, joka ymmärtäisi ja kuuntelisi pk-yrityksiä sekä pystyisi näitä myös tarkasti neuvomaan tarvittaessa. Tai vaikka ohjaamaan sopivan konsulttiyrityksen luokse.
VastaaPoista