Mitä matkailijamäärien kasvu tarkoittaa luontomatkailun kestävälle kehittämiselle?


Kirjoittanut Juho Pesonen (juho.pesonen[at]uef.fi)

Matkailu kasvaa maailmassa hirvittävää kyytiä etenkin kiinalaisten matkailijoiden vetäessä joukkoa. Tämä pitkään jatkunut kasvu asettaa suuria haasteita koko globaalille matkailuelinkeinolle. Nyt on uutisissa alkanut näkymään enemmän ja enemmän heikkoja signaaleja siitä, kuinka matkakohteiden kantokykyrajat alkavat tulla vastaan. Italian Cinque Terre alkaa rajoittaa vuosittaista kävijäärää: http://www.theguardian.com/world/2016/feb/17/italy-to-impose-limits-on-visitors-to-cinque-terre-with-tourist-ticket-system. Thaimassa Koh Tachain saari suljetaan matkailijoilta kokonaisuudessaan: http://www.huffingtonpost.com/entry/ko-tachai-thailand-island-shut-down-tourists_us_5739bb23e4b08f96c1838a84 Aiemminhan herkät luontoalueet kuten Etelämanner ja Galapagossaaret jo rajoittivat matkailijavirtoja, mutta nyt tämä on leviämässä yhä uusiin matkakohteisiin. Myös matkailuinfra tulee tarvitsemaan suuria investointeja. Helsinki-Vantaan laajentamiseen investoidaan satoja miljoonia euroja (http://www.lentoposti.fi/uutiset/helsinki_vantaan_laajennus_on_yksi_suomen_suurimmista_rakennustyomaista) ja tämä luo erinomaisen pohjan kansainvälisen matkailun kehittämiseksi Suomessa. Kukaan tuskin haluaa kolmen tunnin jonotusaikoja lentokentille (http://gizmodo.com/thanks-tsa-airport-security-lines-are-now-3-hours-long-1777073373). On hienoa, että Suomessa panostetaan tässä mittakaavassa matkailuun, mutta samalla tämä laajentaminen aiheuttaa suuren rasituksen ympäristölle.




Suomessa ajetaan tällä hetkellä hyvin voimakasta matkailun kasvupolitiikkaa. Meidän luontomme on puhtaudeltaan lähestulkoot ainutlaatuista maailmassa, esimerkiksi Lapissa tuntureilla on maailman puhtainta ilmaa (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/lapin-tunturissa-on-maailman-puhtain-ilma-muu-suomi-vasta-kolmantena-6551497) ja eipä varmaan järviemme vesi paljoa maailman kärjen taakse jää. Matkailun kehittämisessä tulee vastaan jatkuvasti Suomen luonnon puhtaus, hiljaisuus, rauhallisuus, Järvet, metsät ja kansallispuistot ovat ulkomaisten matkailijoiden hakusanojen kärjessä Suomen osalta (http://www.visitfinland.fi/news/luonnon-ihmeet-suomen-valtti-nettihakujen-perusteella/).

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin, kuinka paljon voimme ottaa matkailijoita Suomen luontoon? Lentokoneesta kun katsoo, niin kyllähän tuota luontoa täällä näyttäisi riittävän vaikka muille jakaa, mutta matkailijat nyt tuppaavat vaan pakkautumaan niihin samoihin tiettyihin paikkoihin ja tekemään samoja asioita. Kuinka monta päivittäistä vesijettisafaria Saimaalle mahtuu? Milloin rauhaa hakemaan tulleet matkailijat kyllästyvät muihin matkailijoihin? Tarvitaan suunnitelmallista, kestävää matkailua etenkin luontomatkailun kehittämiseen liittyen. Suomen luonnossa on vielä käsittämättömän paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta samalla pitää pitää mielessä, että ei haeta kasvua pelkästään kasvua tuijottaen. Matkailun kasvu aiheuttaa paljon rasitusta matkailualueille ja liian suuri ja nopea kasvu voi jopa tuhota sen imagon, mikä Suomen luonnosta on alkanut maailmalla vähitellen rakentua.

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos on mukana Valtioneuvoston rahoittamassa VirKein-hankkeessa (http://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/uudet-keinot-metsa-ja-vesialueiden-kestavan-virkistys-ja-matkailukayton-kehittamiseksi-ja-turvaamiseksi-virkein-) jossa tutkitaan uusia keinoja metsä- ja virkistysalueiden kestävän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Yhtenä mahdollisuutena kestävään kasvuun on matkakohteiden eksklusiivisuus. Matkailijamäärien rajoittaminen voi jopa nostaa matkailijoiden kiinnostusta matkakohdetta kohtaan. Rajoitettu tarjonta mahdollistaa parhaassa tapauksessa hintojen nostamisen kysynnän ylittäessä tarjonnan. Kun yhä useampi maailman ihmisistä pystyy matkustamaan, matkustaminen voi menettää osan hohdostaan. Ainutlaatuinen kokemus ei välttämättä enää pian ole jotain, minkä kuka vaan voi kokea. Ihmiset alkavat etsimään jotain, mitä heidän tuttavansa eivät ole kokeneet ja etenkin Suomi vetoaa paremmin matkailijoihin (travellers) kuin turisteihin (tourists).

Ei tehdä Suomesta massamatkailukohdetta, tehdään Suomesta ainutlaatuinen, aito, luonnonläheinen ja luonto- ja paikalliset ihmiset huomioivat kestävä matkakohde niille, jotka eivät halua tehdä sitä samaa mitä kaikki muut tekevät. Suomella olisi kaikki mahdollisuudet olla kestävän matkailun etunenässä ja suunnannäyttäjä maailmassa, VirKein-hanke on ehkä pienen pieni askel tähän suuntaan. Hanke loppuu joulukuussa 2017, katsotaan mitä saadaan siihen mennessä aikaiseksi.

Kommentit