Saimaan alueen matkailun kansainvälistyminen edellyttää vahvaa yhteistyötä, yhteisiä visioita, tahtotilaa, strategiaa ja markkinointia

Kirjoittanut Katja Pasanen

Järvi-Suomen ja Saimaan alueiden markkinoinnissa kansainvälisille asiakkaille on vielä paljon tehtävää, mikä myös merkitsee suurta matkailupotentiaalia alueella. Helmikuussa 2016 alueen matkailutoimijat kerääntyivätkin asiantuntijoiden johdolla pohtimaan, miten tämän matkailupotentiaalin saisi realisoitua.

Itävaltalainen matkailumarkkinoinnin asiantuntija Martin Schobert painotti puheenvuorossaan kokemusten ja elämysten merkitystä kansainvälisessä markkinoinnissa. Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin keskiössä tulevaisuudessa ovat digitaalisuus, paikalliset ihmiset, monikulttuuriset tuotteet, sanaton tarinankerronta, siirtyminen varsinaisista markkinointitoimenpiteistä suhteiden hallintaan ja elämyksiin sekä siirtyminen elämyksistä sisältömarkkinointiin. Tulevaisuudessa matkailijat hoitavat entistä enemmän markkinoinnin yritysten puolesta jakamalla hyviä kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Palveluissa ja tuotteissa tuleekin pyrkiä taianomaisiin hetkiin ja elämyksiin, jotka saavat ihmiset viihtymään ja kokemaan olonsa kotoisaksi myös maailmalla. Matkailijoita kiinnostavat ensiluokkaiset elämykset, tarinat ja paikallinen arki: ihmiset haluavat kokeilla erilaisia aktiviteetteja sekä nähdä ja kokea, kuinka paikalliset ihmiset oikeasti elävät. Paikallista elämäntapaa, erityisesti paikallista ruokaa, sekä matkailukohteen elämyksiä tulisi esittää myös alueen markkinointimateriaaleissa etenkin kuvin ja videoin. Schobert painotti myös digitaalisuuden ja sähköisen markkinoinnin merkitystä nykyisessä matkailumarkkinoinnin maailmassa: jos et ole kunnolla verkossa et ole olemassa.

Myös VisitFinlandin tuore pääjohtaja jakoi näkemyksiään Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin suuntaviivoista. VisitFinland tähtää Suomen matkailuviennin tuplaamiseen lähitulevaisuudessa. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan vahvaa alueiden ja VisitFinlandin välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi Suomen on muun muassa pidettävä hyvää huolta sen vahvoista vetovoimatekijöistä, kuten luonnosta ja ympäristöstä, hyödynnettävä markkinoinnissa paremmin Suomen tunnetuin henkilöhahmo, joulupukki, sekä otettava tehokkaasti haltuun yksi vahvimmin nousemassa olevista megatrendeistä, ruokamatkailu.

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tutkija Katja Pasanen puolestaan nosti foorumissa esiin Saimaan alueen eri pääkohderyhmien, Saksan, Venäjän, Kiinan ja Japanin, matkailijoiden kulttuuristen piirteiden merkityksen matkailumarkkinoinnissa. Kaikille markkinoille ei voida tarjota samoja tuotteita eikä pelkillä suorilla käännöksillä vaan sekä palveluissa ja tuotteissa että markkinointimateriaalissa on huomioitava aidosti kohderyhmien yhteiskunnan ja kulttuurin asettamat matkailukäyttäytymisen piirteet. Esimerkiksi Kiinaan soveltuvat sähköiset markkinointikanavat eroavat täysin vaikkapa Saksaan suunnatuista sivuista ja markkinointikanavista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen matkailuyrityksen tulisi ottaa itse haltuun kaikki markkinointikanavat vaan kansainvälinen markkinointi vaatii ehdottomasti laajempaa yhteistyötä, erityisesti Aasian osalta.

Matkailufoorumissa saatiin aikaan yhteisymmärrys Itä-Suomen järvialueen yhteistyön tarpeesta matkailun kansainvälistymisen suhteen. Itä-Suomi on nostettava omana vetovoimaisena alueenaan pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalle Suomen matkailumarkkinoinnissa. Alueen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä aletaan työstää tänä keväänä.

Lakeland – Saimaa matkailufoorumi Rantasalmen Hotel & Spa Resort Järvisydämessä kokosi Itä-Suomen matkailualan toimijat helmikuun alussa kahdeksi päiväksi pohtimaan markkinointikeinoja ja strategioita, joilla Järvi-Suomelle ja Saimaan alueelle saataisiin kansainvälistä nostetta. Paikalla oli matkailualan yrittäjiä, kehittäjiä, maakuntajohtajia sekä elinkeinoelämän johtajia Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.