Vapaa-ajan asuminen Suomessa - Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista

Kirjoittanut Mia Vepsäläinen

Vaikka mökkien varustelutaso onkin keskimäärin noussut, monet arvostavat vielä perinteisiä vanhoja taloja ja uusia pieniäkin mökkejä rakennetaan edelleen. © Kuva: Mia Vepsäläinen


Vapaa-ajan asunnot ovat merkittävä osa suomalaisten vapaa-aikaa ja suomalaista maaseutua. Meillä on tilastojen mukaan noin 499 000 vapaa-ajan asuntoa mutta niiden määrä on todennäköisesti vieläkin suurempi. Lisäksi yli puolella suomalaisista on käytettävissään vapaa-ajan asunto. Nyt Suomen ympäristökeskuksen raportissa on julkaistu tuloksia Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella tehdystä tutkimuksesta vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Tässä raportissa tarkastellaan suomalaista vapaa-ajan asumista niiden käyttäjien ja kuntien viranhaltijoiden näkökulmasta. Raportti esittelee kahden, vuonna 2012 toteutetun väestöotantaan perustuvan ja vuonna 2014 kuntien kehittämisestä ja maankäytön suunnittelusta vastaaville viranhaltijoille suunnatun, kyselyn tuloksia. Väestökyselyssä selvitettiin vapaa-ajan asuntojen käyttäjien asunnon hankintaa, sijaintia, varustetasoa, käyttöaikoja, paikallisyhteisöön liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia suhteita ja elinympäristöjen laadussa havaittuja muutoksia. Kyselyn tulokset mahdollistavat vapaa-ajan asumisen tarkastelun paitsi niiden omistajien myös muiden käyttäjien osalta. Lisäksi kyselyssä on huomioitu se, että merkittävällä osalla suomalaisia on käytössään useampi kuin yksi vapaa-ajan asuntoa. Toisessa kyselyssä kartoitettiin kuntien edustajien näkemyksiä vapaa-ajan asumisen vaikutuksista alueen ympäristöön ja yhteisöön, merkityksestä paikallisessa kehittämisessä ja huomioimisesta osana kuntien maankäytön suunnittelua. Tulokset osoittavat, että vaikka vapaa-ajan asumisen katsotaan erityisesti syrjäalueilla tuovan taloudellisia hyötyjä alueelle, sitä ei pidetä kuntien ensisijaisena kehittämistavoitteena.

Raportti on ladattavissa osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089



Kommentit