Tasapainoilua tieteen ja käytännön rajamailla

Kirjoittanut: Ira Lahovuo ja Jenni Mikkonen

Tutkimus ja tieteellinen yhteisö saattaa välillä tuntua leijuvan jossain kaukana käytännön maailmasta. Tieteellisen yhteisön tehtävänä on tuottaa uutta tietoa. Tieteellisen kontribuution lisäksi tiedeyhteisön kannattaisi kuitenkin pohtia aina lopuksi, mitä hyötyä tutkimustuloksista voi olla matkailualalle käytännössä ja miten saadaan tulokset yritysten jokapäiväiseen liiketoimintaan. Mutta kuinka viestiä tieteellisistä tutkimustuloksista käytännönläheisesti kentälle?

Muun muassa näitä ajatuksia heräsi Kööpenhaminassa järjestetyn 23rd Nordic Symposium on Tourism and Hospitality Research -konferenssin jälkimainingeissa. Yksi matkailututkimuksen elävistä legendoista professori Jafar Jafari (University of Wisconsin-Stout) käsitteli keynote-esityksessään tutkimuksen ja elinkeinon välistä aukkoa. Hänen mukaansa samalla, kun matkailun merkitys on kasvanut niin taloudellisesta näkökulmasta kuin tutkimuksenkin osalta, on kasvanut myös matkailututkimuksen ja -elinkeinon välinen aukko. Aukkoa on kasvattanut Jafarin mukaan kaksi asiaa: matkailu(elinkeino)n kaupallistuminen ja matkailun ”tieteellistyminen”. Hän kertoi itsekin osallistuneensa aukon kasvattamiseen pyrkimällä tieteellistämään matkailua ennen kuin heräsi ajattelemaan asiaa. Akateemisen yhteisön tavoitteena on tuottaa tietoa, mutta Jafari kehotti muistamaan, että teemme matkailututkimusta elinkeinon olemassaolon johdosta.

Jafarin esitys oli erityisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, sillä tieteellisten tulosten popularisoiminen eli tuominen käytännön tasolle ja viestiminen yleistajuisemmin on myös yksi hankkeemme tavoitteista. Kuinka pystyisimme vaikuttamaan siihen, että kuilu ei kasvaisi ainakaan enää suuremmaksi? Tieteellisen yhteisön sisällä toimivan tutkijan ei ole aina ihan helppoa muuttaa puhe- tai ajattelutapaansa pois ”tieteellisestä tilasta”. Myöskään yliopistojen rahoitusmallit eivät suoranaisesti kannusta kolmannen tehtävän, eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen, toteuttamiseen popularisoimalla tutkimustuloksia. Menestymistä mitataan hyvin pitkälti tieteellisten artikkeleiden tuottamilla pisteillä. Toisaalta taas monet ulkoiset rahoitusinstrumentit edellyttävät yhteistyötä ja viestintää elinkeinon kanssa.

Yksi yliopistojen keskeisimmistä tehtävistä on tuottaa uutta tietoa, josta osaa voi soveltaa suoraan elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja osaa taas hyödynnetään opetuksessa, josta tieto lopulta välittyy muun muassa opiskelijoiden kautta kentälle. Tutkijan onkin pystyttävä tasapainoilemaan näiden kahden vaatimuksen välillä: tuottaa korkealaatuista uutta tutkimusta sekä viestiä tutkimustietoa käytännön näkökulmasta elinkeinoelämän käyttöön. Parhaimmillaan tuotettaisiin elinkeinon kannalta hyödyllistä tietoa, joka samalla olisi tieteellisesti uutta ja veisi alaa eteenpäin.

 

Teemme matkailututkimusta vain, koska meillä on matkailuelinkeino, joka tuottaa materiaalia tutkittavaksemme ja ainakin allekirjoittaneiden mielestä on tärkeää, että tutkimustuloksista on konkreettista hyötyä myös matkailuyrityksille, tapahtumille tai muille toimijoille. Yritämme parhaamme mukaan soveltaa ajattelutapaa tapahtumahankkeessamme, vaikka kahdella jäälautalla tasapainoilu onkin haaste vastaanotettavaksi!

 

Osallistuimme Kööpenhaminassa järjestettyyn konferenssiin Tapahtumat matkailualueen imagon rakentajina -hankkeen puitteissa 1.-4.10.2014. Pohjoismaisten vieraiden lisäksi konferenssiin saapui osallistujia ympäri maailman mm. Singaporesta ja Kiinasta. Konferenssiin osallistui yhteensä lähes 200 delegaattia 134 tutkimusabstraktilla, joiden aiheet luotasivat tämän hetkistä matkailututkimuskenttää laajalti. Konferenssin teemana oli Value(s) of Tourism, jota lähestyttiin monesta näkökulmasta, mm. liiketoiminnan arvojen, arvoketjujen ja -verkostojen sekä matkakohteen johtamisen arvojen kautta. Esittelimme konferenssissa kaksi abstraktia, joista toinen käsitteli tapahtumien rooleja matkakohteen brändäyksessä ja toinen eri sidosryhmien osallistumistapoja brändäysprosessiin.