Lisää kulttuurimatkailijoita rajan takaa

Kirjoittanut: Jenni Mikkonen

Contemporary Old City: enhancing cultural tourism across the border on kulttuurimatkailun kehittämishanke, jota hallinnoi Joensuun kaupunki. Projektin tavoitteena on lisätä kulttuurimatkailua ja tiedonvaihtoa Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välillä. Kevään aikana olen ollut mukana hankkeessa toteuttamassa selvitystä kulttuurimatkailun kehittämistarpeista Joensuun seudulla venäläisten matkailijoiden näkökulmasta. Toukokuun aikana järjestettiin myös kaksi työpajaa kulttuurimatkailutoimijoille aiheen tiimoilta. Selvityksestä nousi esiin pari selkeää kehittämiskohdetta, jotka toimivat myös johtoajatuksina työpajan sisältöihin. Ensinnäkin tuli ilmi, että venäläiset olisivat ostosmatkailun lisäksi kiinnostuneita tekemään Joensuun seudulle vapaa-ajan matkoja, osallistumaan tapahtumiin ja vierailemaan kulttuurikohteissa ja nähtävyyksissä. Erityisesti perhematkailukohteet, mutta myös erilaiset tapahtumat, museot ja näyttelyt kiinnostavat. Toinen selkeä tulos oli se, että tietoa ei ole riittävästi saatavilla tai ainakaan sitä ei helposti löydetä. Joensuun palveluita tai tarjontaa ei siis tunneta ja varsinkin venäjänkielinen materiaali on melko vähäistä. Muun muassa näitä asioita käsiteltiin työpajapäivien aikana.

 

Ensimmäisessä työpajassa Joensuussa pohdittiin kuinka saada lisää tapahtumakävijöitä venäläisistä matkailijoista ja millaisia kulttuurimatkailutuotteita alueella on/olisi tarjota. Laitokseltamme oli minun lisäksi vankka edustus: laitoksen johtaja Antti Honkanen oli puhumassa venäläisten matkailusta Itä-Suomeen yleisellä tasolla, tutkija Juho Pesonen avasi internetin ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia matkailumarkkinoilla sekä tutkija Henna Konu puhui tuotteiden kehittämisestä venäläisille matkailijoille käyttäen esimerkkinä Joensuun seutua matkailutuotteena. Päivän lopuksi osallistujat saivat ryhmässä keskustella uusien kulttuurimatkailutuotteiden kehittämisestä venäläisille matkailijoille sekä pohtia kuinka alueelle saataisiin uusia kävijöitä. Mitä tarjottavaa alueella jo on ja mitä uusia mahdollisuuksia alueella olisi kulttuurimatkailijoille tarjota?

Päivän antina todettiin, että mahdollisuuksia on paljonkin, mutta toisaalta myös haasteita. Joensuun seudulla on tiettävästi paljon tarjontaa: kulttuuri- ja historiakohteita on inventoitu noin 500. Kuitenkin monen kohteen ympäriltä puuttuu ”kehysidea” tai tarina, joka houkuttelisi matkailijat kohteeseen. Harva kohde yksistään on riittävän vetovoimainen. Alueella elää vahvana myös karjalainen perinne sekä venäläisten ja suomalaisten yhteinen menneisyys, mutta näitä ei ole kuitenkaan osattu tuotteistaa tarpeeksi matkailullisessa mielessä. Mahdollisuuksia nähtiin myös verkostoitumisessa. Esimerkiksi erilaiset teemakierrokset mahdollistaisi useassa kohteessa vierailun ja samalla entistä syvällisemmän tutustumisen paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin. Yhtenä ongelmana koettiin venäläisten asiakkaiden tavoittaminen eli mistä ja miten löytää sopiva asiakaskunta. Tähän liittyen monelta pieneltä kohteelta tai palveluntuottajalta puuttuu myös resurssit tuottaa venäjänkielistä materiaalia tai tarjota venäjänkielistä palvelua. Tässä on selkeä kohta missä toimijat tarvitsevat apua.

 

Toinen työpaja järjestettiin aurinkoisella Kolilla toukokuun lopulla. Itse asiassa meidät oli kutsuttu pitämään työpajaa maakuntamuseopäivään, jonne kokoontui pääasiassa kotiseutumuseoiden väkeä eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Henna Konu esitelmöi museopalveluiden tuotteistamisesta ja näkökulmassa huomioitiin erityisesti venäläiset matkailijat. Esitysten jälkeen osallistujat pääsivät jälleen itse ideoimaan ja keskustelemaan pienryhmissä kolmesta eri teemasta. Ryhmätöiden teemat käsittelivät sitä kuinka museopalvelut voisivat täydentää alueen muita matkailupalveluita, millaisia venäläiset matkailijat ovat museopalveluiden käyttäjinä sekä kolmantena missä ja miten museopalveluita voitaisiin markkinoida venäläiselle kohderyhmälle.

Ainakin toistaiseksi venäläisiä käy todella vähän kotiseutumuseoiden asiakkaina ja oikea kohderyhmä on vielä löytymättä. Yhteistyön tärkeys muiden paikallisten matkailutoimijoiden kesken nousi jälleen keskusteluissa useaan otteeseen esille. Yhteistyöllä esimerkiksi majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten kanssa pystyttäisiin hyödyttämään koko aluetta, kasvattamaan viipymää ja tarjoamaan monenlaista tekemistä. Erilaiset kulttuurikierrokset majoituksineen, ohjelmineen ja ruokailuineen nähtiin hyvänä mahdollisuutena tarjota elämyksellinen museokokemus. Toisaalta taas vastuukysymykset ja organisoiminen nähtiin haasteena. Yksi aihe mikä myös puhutti, oli museoiden houkuttelevuuden lisääminen ja mielikuvan parantaminen: millä tavalla mielikuvaa museoista voitaisiin muuttaa houkuttelevammaksi? Ovatko esineet yksistään tarpeeksi vetovoimaisia ja mielenkiintoisia? Jälleen tultiin tarinoiden merkitykseen tuotteistamisessa. Pelkkä esine ei välttämättä kiinnosta, mutta jos siihen liittää tarinan millä tavalla se on liittynyt sekä meidän että venäläisten historiaan, asia saa aivan uuden merkityksen. Myös museon pienoisnäyttelyn vieminen jonnekin jo suosittuun käyntikohteeseen voisi toimia kiinnostuksen herättäjänä. Mahdollisuutena nähtiin myös seudulla asuvien venäläisten hyödyntäminen oppaina tai tulkkeina, sillä venäläiset arvostavat paljon enemmän henkilökohtaista palvelua kuin luettavaa materiaalia. Puskaradion merkitys on tunnetusti Venäjällä suuremmassa arvossa mitä meillä ja muiden positiiviset kokemukset voivat yksistään olla riittävä houkutin kohteeseen saapumiselle.

Aiheet synnyttivät vilkasta keskustelua pöytäryhmissä ja juttua olisi riittänyt vielä enemmän mitä keskustelulle oli varattu aikaa. Toivon mukaan työpajapäivät antoivat myös oikeasti toteuttamiskelpoisia ideoita tulevaisuutta varten tai jätti ainakin kipinöitä kytemään. Ainakin meitä vetäjiä jälkeenpäin kiiteltiin mielenkiintoisesta lähestymistavasta aiheeseen.