Suomen matkailututkijat kokoontuivat Imatralle keskustelemaan matkailun kasvusuunnista

Kirjoittanut: Henna Konu

Kahdeksas Matkailu- ja vapaa-ajantutkimuksen symposium kokosi Suomen matkailututkijoita Imatralle keskustelemaan matkailun kasvusuunnista ja erityisesti venäläisten matkailusta Suomessa. Keskeisenä teemana oli, miten Suomea ja suomalaisten palveluita voidaan markkinoida venäläisille kohderyhmille. Seminaarin keynote puheenvuorot nostivat esille, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää suomalaisten palveluiden ja yritysten markkinoinnissa Venäjän markkinoilla sekä mikä profiloi venäläisiä matkailijoita ja mikä houkuttelee venäläisiä matkustamaan Suomeen. Aiheeseen liittyvissä esityksissä tuotiin esille venäläisten matkailijoiden profiileita ja heidän kiinnostuksen kohteitaan: millaisia ovet venäläiset mökkeilijät Suomessa ja miten venäläisiin mökinomistajiin suhtaudutaan, millaisia ovat venäläismatkailun hyödyntämättömät mahdollisuudet sekä millainen on venäläinen maaseutumatkailija, ja millaisia palveluita venäläisille matkailijoille tulee tarjota.

On yhä useammin keskusteltu siitä, että venäläisistä puhutaan yleensä yhtenä asiakassegmenttinä, vaikka venäläisten matkailijoiden profiilit vaihtelevat myös suuresti. Miikka Raulo toi omassa esityksessään esille erilaisia matkailijatyyppejä ja sitä, miten näitä tyyppejä hyödyntämällä yritykset voivat tarkemmin suunnitella palveluitaan ja kohdentaa markkinointiaan. Lisäksi useammassa esityksessä nostettiin esille, että ostosmahdollisuudet ovat yksi suurimmista syistä, miksi venäläiset matkustavat Suomeen. Tutkimukset osoittavat, että venäläiset ovat myös erittäin kiinnostuneita luontoon ja luontoympäristöön liittyvistä nähtävyyksistä ja aktiviteeteista. Varsinaista laajempaa tutkimusta tai venäläisten matkailijoiden segmentointia ei kuitenkaan ole vielä tehty ja voidaankin kysyä ”miksi ei”, kun tiedetään, että suurin osa Suomeen matkustavista ulkomaalaisista on venäläisiä. 

Matkailutoimiala on kuitenkin tiedostanut sen, että venäläiset eivät ole yksi kohderyhmä vaan eri matkailijat haluavat erilaisia tuotteita ja palveluita. Useissa tutkimuksissa on jo todettu, että demografiset tekijät eivät enää selitä kovinkaan suurta osaa matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisestä. Asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisessä näkyy enemmän matkailijoiden motiivit, kiinnostuksen kohteet sekä mielipiteet ja asenteet. Näiden tutkimukseen tulee panostaa myös tulevaisuudessa, jotta asiakkaiden (mukaan lukien venäläiset asiakkaat) tarpeisiin voidaan paremmin vastata ja matkailijoille voidaan tarjota mieleenpainuvia elämyksiä.

Venäläismatkailun lisäksi seminaarissa kuultiin muitakin mielenkiintoisia esityksiä. Esityksissä nostettiin esille henkilökohtaisen palvelun laadun merkityksestä asiakkaille sekä millä tavoin asiakkaita voidaan ottaa mukaan tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Oma tutkimukseni (yhdessä Raija Komppulan kanssa) keskittyy vertailemaan erilaisia asiakkaiden osallistamismenetelmiä hyvinvointimatkailupalveluiden kehittämisessä. Tämä tutkimus on keskeisessä osassa myös omassa väitöskirjatyössäni.

Kaiken kaikkiaan seminaari oli antoisa ja antoi paljon ajateltavaa sekä uusia tutkimusideoita. Se myös muistutti siitä, että meillä on vielä paljon tekemistä asiakkaiden huomioinnissa ja heidän tarpeidensa tunnistamisessa, puhutaan sitten venäläisistä matkailijoista tai matkailijoista yleensä.

Osa seminaarissa esitellyistä tutkimusabstrakteista julkaistaan Suomen matkailututkimuksen seuran nettisivuilla: http://www.matkailututkimus.org/etusivu/.