Kirjoittaja
Anja Tuohino
”Löytyykö sieltä järviäkin” kommentin
kuulin useampaan kertaan, kun kerroin lähteväni Portugaliin tutustumaan
paikalliseen järvimatkailun kehittämistyöhön. Ja täytyy myöntää, että olin
itsekin hiukan epäilevä siitä, mitä järvimatkailun kehittäminen heidän
näkökulmastaan tarkoittaa.
Varsinainen
järvikohteeni oli Etelä-Portugalissa sijaitseva Alquevan padon muodostama Euroopan suurin tekojärvi. Pato valmistui vuonna 2002. Järven
pinta-ala on 250 km², pituus 85 km ja ympärysmittaa sillä on 1200 km. Järven
vettä käytetään myös lähialueen maatalouden keinokasteluun. Järvi sijaitsee
Portugalin ja Espanjan rajalla.
Alqueva on ensimmäisenä kohteena maailmassa saanut “Starlight Tourism Destination” -sertifikaatin,
jonka myönsivät Starlight Foundation ja sitä tukevat UNESCO ja UNWTO. Nämä niin
kutsutut Starlight-kohteet ovat paikkoja,
joille tyypillisiä piirteitä ovat hyvät olosuhteet tähtien tarkkailuun ja tähän
yhteyteen tuotteistetut matkailupalvelut. Lisätietoa starlight-kohteista löytyy
täältä.
Kävin
tutustumassa Starlight-työhön Evorassa, jonka historiallinen keskusta kuuluu
UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Euroopan
Komission Kestävän matkailun ryhmän kansallinen asiantuntija Maria Apolónia de
oliveira Rodriques esitteli hanketta ja sen toimintoja. Alquevan järven
ympäristö on erinomainen paikka tähtien ja tähtikuvioiden katseluun. Alueella
on hyvin vähän valosaastetta ja erityisen kirkas taivas (keskimäärin 290 kirkasta
yötä vuodessa), joten pimeän taivaan tarkkailu onnistuu hyvin ympärivuotisesti.
Rodriquesin mukaan vastaavat alueet
Euroopassa alkavat olla häviäviä luonnonvaroja. Myös saastumattoman
taivasmaiseman tarkkailu on yhä harvemman eurooppalaisen mahdollisuus.
Alqueva Dark Sky Route yhdistää alueen majoittajia,
ravintoloita ja aktiviteetteja. Alueella on saatavilla teleskooppien
ja kiikareiden lisäksi asiantuntijaoppaan palveluja. Myös valokuvaaminen
onnistuu. Tähtitaivaan katselun yhteyteen on tuotteistettu monenlaisia
ilta-aikaan toteutettavia aktiviteetteja, esimerkkeinä lintujen tarkkailu,
vaellus, ratsastus, melonta, illallinen järven rannalla, viinin maistelu ja
aktiviteetit lapsille. Alueen majoitusyritykset tarjoavat vierailleen mahdollisuuden
ns. myöhäiseen ateriointiin, koskee se sitten aamiaista, lounasta tai
illallista. Lisäksi tarjolla on mukaan otettavia eväspaketteja.
Yrittäjän mukaan suosituin veneen vuokra-aika on yhdestä kahteen
viikkoon. Päiväsaikaan veneilijät tekevät lyhyitä retkiä järveä ympäröiviin pikkukyliin
ja tutustuvat niiden tarjoamaan kulttuuriperintöön. Varsinaisia uimarantoja
järvellä ei ole, mutta pieniä uimiseen sopivia poukamia löytyy useitakin. Palvelujen
tarjonnan laajentamiseen ja kasvupotentiaaliin yrittäjä suhtautui varauksellisesti.
Olisiko syynä ollut se, että hän pelkäsi kilpailevaa liiketoimintaa alueella? Lisätietoja Amiera marinasta ja veneilystä löytyy mm. täältä.
Alueella oli myös kokeiltu charter-lentoja läheiselle Bejan kentälle. Toukokuun
ja lokakuun 2011 välisenä aikana toteutettiin kaikkiaan 22 lentoa Lontoon
Heathrow’sta Bejaan British Midlandin operoimina. Kokeilujakson jälkeen
toiminta ei ole enää jatkunut. Kukaan ei halunnut tai osannut antaa selkeää
vastausta siihen, miksi toiminta keskeytyi. Tähän liittyen kysyin vielä tarkentavia
lisätietoja tätä kirjoittaessani, ja sain selville, että englantilainen Sunvil
myy tällä hetkellä matkoja alueelle. Lisätietoja löytyy matkanjärjestäjän sivuilta.
Oman rajoituksensa Alquevan järvimatkailun kehittämiseen tuo
lainsäädäntö, jolla suojellaan 90 % alueesta. Jäljelle jäävälle kymmenykselle on
sitten sovitettava järvialueen kaikki kehittämistoiminnot.
Mielenkiintoista
oli myös järvimarkkinointiin liittyvä viestintä. Osassa englanninkielisissä
esitteissä puhutaan järvimatkailusta (Lake Tourism on the Great Lake Alqueva),
kun taas toisissa puhutaan jokimatkailusta (River tourism in the Great Lake
Alqueva). Järvimatkailuesite myy veneilyä
järvellä. Jokimatkailuesite puolestaan myy samoja veneilylomia, mutta myös
jokialueen pikkukyliä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Koska tekojärvi
kapenee jokimaiseksi pohjoista kohti mentäessä, jokimatkailu termin käyttö on ymmärrettävää.
Myös portugalinkielisessä esitteessä jokimatkailutermi on käytössä. Järvimatkailun
markkinointiin liittyen tutkimusyhteistyö portugalilaisten kanssa jatkuu
tulevina kuukausina, ja ensimmäisiä tuloksia tullaan näillä näkymin
esittelemään 5. Advances in Tourism Marketing -konferenssissa lokakuussa 2013.
Palatakseni vielä tuohon Apolónian ajatukseen saastumattomasta
taivaasta. Olisiko meilläkin nyt aika pohtia eri vuodenaikojemme taivasmaiseman
ja pimeyden tuotteistamista? Ja saisiko siihen vielä jotenkin yhdistettyä
suomalaisen järviloman?
Kommentit
Lähetä kommentti