Aistit ja matkailuviestintä

Kirjoittanut Juho Pesonen

Tätä blogiviestiä lukiessa taustalle voi laittaa soimaan vaikka Sibeliuksen Finlandian ja virittäytyä oikeaan tunnelmaan: http://www.youtube.com/watch?v=etXnO6UlTh0

Elämme tällä hetkellä kokemustaloudessa (experience economy) jota leimaa etenkin länsimaissa teknologian ennennäkemättömän nopea kehitys. Itsekin olen paljon kirjoittanut teknologian käytöstä ja merkityksestä matkailulle ja etenkin matkailuelinkeinolle. Virtuaalimatkailu on yksi teknologian mahdollistama kehitys jota jotkut ovat jopa pitäneet uhkana matkailulle. Miksi matkustaa kun samat asiat voi kokea mukavasti kotisohvalta? Näin ei kuitenkaan (ainakaan vielä) ole. On nimittäin paljon mitä virtuaalimatkailija ei voi kokea.

Ihmisillä on käytössään viisi aistia (http://oppiminen.yle.fi/ihminen/aistit) mutta tällä hetkellä tietokoneiden kautta pystytään välittämään viestejä vain kahdelle aistille eli näköaistille ja kuuloaistille. Makuaisti, hajuaisti ja ihon aistit eivät sähköisestä matkailusta paljoakaan hyödy. En usko että näytön nuolaisu, näppäimistön hakkaaminen tai tietokoneen tuulettimen puhaltaman kuuman ilman nuuhkaisu tuottaa kovin kummoisia kokemuksia hirmu monelle ihmiselle.

Sen sijaan kuusen oksalta niskaan tippuva kylmä lumi, tuoreen loimulohen tuoksu ja itse poimituista mustikoista tehdyn mustikkamaidon maku ovat sellaisia kokemuksia jotka varmasti monelle matkailijalle jäävät helposti mieleen. Matkailu ja matkailutuotteiden täytyy olla suunniteltuja kokonaisvaltaisiksi aistillisiksi elämyksiksi ainutkertaisuutta unohtamatta. Aisteja ei myöskään sovi unohtaa kun tuotteita markkinoidaan. Pelkkä Suomen luonnon mainostaminen puhtaaksi ei riitä vaan Suomen luonto tuoksuu männynneulasilta ja mättäältä, kuulostaa täydelliseltä hiljaisuudelta tai tuulen suhinalta puiden latvoissa ja maistuu aamukasteen pisaralta koivunlehdellä.

Kelkkasafari ei ole pelkkä kelkkasafari, se on moottorikelkan tärinää jalkojen alla, auringonpaistetta heijastumassa puhtaan valkoisesta lumesta, voimakkaiden moottorien mörinää ja avotulella valmistetun nokipannukahvin tuoksua. Yöpyminen vuokramökillä ei ole pelkkä yöpyminen vaan se on laineiden liplatusta rannalla, takkatulen lämpöä, savun tuoksua puusaunan savupiipusta ja uusien perunoiden ja voin maku suussa.

Matkailumarkkinoinnissa etenkin Internetissä keskitytään viihdyttämään näköaistia. Jopa äänet verkkosivustoilla ovat erittäin harvinaisia vaikka mitään teknologista estettä asialle ei olisi. Onneksi sentään suurimassa osassa Youtube-videoita on äänet muistettu ottaa mukaan! Mikä olisi parempi tapa mainostaa Suomen hiljaisuutta kuin tehdä verkkosivu täynnä kaupungin ääniä ja tarjota vaihtoehto, turvapaikka, vierailijalle tutustua siihen miltä Suomen kesä kuulostaa. Tälläkin blogiviestillä olisi aivan toisenlainen vaikutus jos taustalla soisi Metallicaa tai Rihannaa.

Aistimarkkinoinnin avulla kuluttaja voi luoda tunnesiteen brändiin (Anni Paavola, http://publications.theseus.fi/handle/10024/24986). Myös Sini Rekonen on opinnäytetyössään päätynyt tulokseen että moniaistisuutta pitäisi hyödyntää enemmän matkailun markkinointiviestinnässä (http://publications.theseus.fi/handle/10024/4687). Minusta markkinointiviestinnässä pitäisi tehdä asiakkaille selväksi minkälaisia ainutlaatuisia aistikokemuksia he saavat tulemalla Suomeen tai matkustamalla tiettyyn matkakohteeseen Suomessa. Ja sitten vielä saada heidät kertomaan kavereilleen että SE JUTTU ON PAKKO KOKEA ITSE!

Eipä esimerkiksi tämä LUC:n aistikierros ole yhtään hullumpi juttu: http://matkailu.luc.fi/Tuotekehitys/Tyokaluja_/Asiakkaan_kohtaamiseen/Aistikierros.iw3 Siitäkään ei vaan paljoa ole apua uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi jos sen tuloksia ei osaa hyödyntää markkinointiviestinnässä! Ei riitä että yrittäjä ymmärtää tuotteen aistilliset ulottuvuudet vaan ne pitää osata myös viestiä asiakkaille houkuttelevalla tavalla.