Järvimatkailun edistämistä vai sen estämistä?

Kirjoittanut Anja Tuohino

Kysymys nousi esille kuunnellessa viidennen järvimatkailukonferenssin esityksiä Puolassa heinäkuun alkupuolella. Savonlinnasta vuonna 2003 alkanut järvimatkailukonferenssien perinne jatkui tällä kertaa Masurian järvialueella, Stare Jablonskissa, jonne kokoontui reilut 40 kansainvälistä järvimatkailututkijaa. Pääosa osallistujista tuli Puolasta, mutta myös Unkari, Portugali, Latvia, Valko-Venäjä ja Kanada olivat edustettuina suomalaisdelegaation lisäksi. 

Konferenssin teemana olivat järvet ja järvialueet sekä näiden potentiaali vapaa-ajanviettoon ja matkailuun. Myös kehittämisen linjauksista ja uhkista keskusteltiin.

Puolassa kun oltiin, niin konferenssi tarjosi kattavan otoksen puolalaisesta järvimatkailututkimuksesta ja sen painotuksista. Esityksissä korostui vahvasti järvien suojelunäkökulma, ts. miten matkailu uhkaa järvimaisemaa ja järvien vesistön laatua. Myös järvien virkistyskäyttöön ja matkailijoiden mielikuviin liittyviä tutkimuksia esiteltiin. Suomalaisten esityksissä nostettiin esille mm. Sulkavan soudut tapahtumana, mökkibarometri ja sen yhteys järvimatkailuun ja Venäjän rajan läheisyys ja sen tuomat mahdollisuudet järvimatkailun kehittämiseen Kesälahden kunta esimerkkinä. Omassa esityksessäni pohdin Nordic wellbeing -konseptin sopivuutta aktiviteettipohjaiseen järvimatkailun kehittämiseen. Toinen esitykseni tarkasteli järvimatkailututkimusta viimeisen kymmenen vuoden aikana Savonlinnasta (2003), Kiinan (2005), Unkarin (2007) ja Kanadan (2009) konferenssien kautta Puolaan.  

Kanadalainen  emeritusprofessori Norman McIntyre nosti omassa puheenvuorossaan esille elämäntavan, liikkumisen ja järvimatkailun yhteyden. Esityksen keskiössä olivat ns. slow tourism -esimerkit, joista lisätietoja löytyy mm. osoitteesta http://slowmovesblog.blogspot.fi/. Pääsin myös konkreettisesti kokeilemaan slow tourismia Elblagin kanavaristeilyllä. Tämä viisituntinen risteily tarjosi ainutlaatuisen elämyksen, jossa ruuan, maisemien katselun ja matkasta ja matkaseurasta nauttimisen lisäksi noustiin viidesti kiskojen päälle kuivalle maalle.

Entä tuo otsikon kysymys matkailun edistämisestä ja estämisestä? Vastakkainasettelu näkyi lähinnä käytetyissä puheenvuoroissa. Me suomalaiset toimme esille sitä, mitä mahdollisuuksia järvet ja järvimaisema tarjoavat matkailijoille. Suomessa on myös paljon tilaa uusille matkailijoille, kun Puolassa puolestaan suosituimmat kohteet toimivat jo nyt aivan kapasiteettinsa ylärajoilla.  Tutkijoilla olikin selkeä huoli siitä, miten järvimatkailun kestävyyttä Masurian järvialueilla voidaan jatkossa parantaa.

Selkeä ero puolalaisen ja suomalaisen järvimatkailun kehittämisessä näkyi myös siinä, että Puolasta puuttuu vielä sisällöntuotannon perinne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tuotekehitykseen ja matkailutuotteen ja/tai -palvelun sisältöön liittyvät kysymyksenasettelut tuntuivat heille vierailta ajatuksilta vielä tässä vaiheessa. 

Suomalaisessa matkailun kehittämisessä on viime vuosina useasti puhuttu siitä, miten Masurian alue on uhka suomalaiselle järvimatkailulle. Masurian järvialueen saavutettavuus ja hintataso ovat aivan omassa luokassaan, erityisesti keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Saksalaiset ovat tärkein asiakasryhmä. Venäläiset ovat myös vahvasti löytämässä Masurian alueen.  

Meillä on kuitenkin järviemme rannoilla tilaa, puhdasta luontoa ja puhdasta vettä. Palvelutarjonta on monipuolisempaa, ja myös matkailupalvelutuottajien ammattitaito on korkeatasoista. Suomalaisessa järvimatkailussa tulisikin nyt keskittyä niihin vetovoimatekijöihin, joilla pystymme takaamaan jatkossakin hyvän hinta-laatusuhteen. Uskon vakaasti, että myös kalliimmalle ja laadukkaammalle tarjonnalle on kysyntää.

Lopuksi toteaisin vielä, että järvimatkailun haasteet ovat globaaleja, mutta ratkaisun avaimet paikallisia.

Kuvat ja teksti:  Anja Tuohino