Yhtä sun toista e-matkailusta: Matkailun verkkoliiketoiminta 2011-2012.

Kirjoittanut Juho Pesonen

Matkailualan verkostoyliopistossa järjestettiin tänäkin vuonna aineopintokurssi otsikolla Matkailun verkkoliiketoiminta. Kurssin aikana käsiteltiin tietotekniikan ja matkailun risteyskohtaa eli e-matkailua liiketoiminnan näkökulmasta. Yhtenä tehtävänä opiskelijoilla oli oppimispäiväkirjan tekeminen kurssin materiaalista. Oppimispäiväkirjoissa nousi esille paljon mielenkiintoisia e-matkailuun liittyviä asioita, joita tässä kirjoituksessa nyt vähän lähemmin tarkastelen.

IDTV:n käsite ei varmasti ole kaikille mikään tuttu juttu. IDTV:stä piti tulla iso juttu, sitä on odotettu jo vähintään 10 vuotta. Tähän asti sille ei kuitenkaan ole ollut tarvetta eikä kysyntää. Nyt kuitenkin televisiontekijät ovat panostamassa voimakkaasti digitaaliseen televisioon: televisio siirtyy yhä enemmän ja enemmän kohti tietokonetta. Lähes poikkeuksetta kaikilla uusilla televisioilla voi selata internettiä, youtubea, sosiaalista mediaa, ladata elokuvia, pelata pelejä ja vaikka mitä muuta. Yksi ongelma IDTV:n yleistymisessä on varmasti ollut kehno kaukosäädin, joka ei oikein sovellu monimutkaisiin toimintoihin. Tämäkin ongelma on näköjään kuitenkin ratkeamassa kosketusnäytön avulla tai esimerkiksi erilaisia liikkeentunnistusmenetelmiä käyttämällä. Esimerkiksi osoitteessa http://muropaketti.com/toimitus-ja-blogi/kuvakatsaus-samsung-european-forum-2012on mielenkiintoista juttua Samsungin uusista televisioista. Eli IDTV-ominaisuudet ovat tulossa televisioihin nyt ja lähitulevaisuudessa, nähtäväksi vain jää että käyttääkö niitä kukaan.

Tablet-tietokoneet on varmasti yksi iso haaste IDTV:n yleistymiselle, mutta myös suuri mahdollisuus matkailulle. Tablet-tietokoneet on yleensä kevyitä, 7-10 tuuman kosketusnäytöllä varustettuja ”tauluja” kuten esimerkiksi Applen iPad. Tutkimuksissa on huomattu että ihmiset käyttävät tablet-tietokoneita eniten juuri sohvalla maatessaan television ääressä. Tämä vaikuttaa myös siihen mitä ihmiset haluavat tehdä tablet-tietokoneillaan. Minusta erinomainen esimerkki tästä on sovellus nimeltä I Need Spain, joka on suunniteltu Espanjan markkinointiin nimenomaan tablet-laitteilla. Sovelluksella voi selata kuvia, tekstiä ja ääntä eri puolilta Espanjaa ja kaikki materiaali on lähtöisin sosiaalisen median käyttäjiltä. 

Tablet-tietokoneet liittyvät olennaisesti myös kolmeen matkailun tärkeimpään trendiin tällä hetkellä: Social, Local & Mobile (SoLoMo). Uusissa kännyköissä ja tablet-tietokoneissa nämä yhdistyvät saumattomasti toisiinsa. Yhä useammat kuluttajat haluavat tietää mitä tapahtuu tässä ja nyt ja keskustella siitä ystäviensä kanssa. Mobiililaitteet ovat lyömässä itseään nyt läpi, esimerkiksi Google raportoi vuonna 2011 300% kasvun mobiililaitteilla tehtyihin matkailuaiheisiin hakuihin verrattuna aikaisempaan vuoteen. Viimeistään vuonna 2015 älypuhelinten myynti tulee ylittämään peruspuhelinten myynnin: http://www.puhelinvertailu.com/uutiset.cfm/2011/08/26/alypuhelinten_myynti_ohittaa_peruspuhelimet_vuonna_2015. Suomessakin älypuhelimet ja mobiilidataliittymät yleistyvät ja arkipäiväistyvät: http://www.dna.fi/DNAOy/Media/tutkimustoiminta/Sivut/Alypuhelinyhauseammankuluttajanvalinta.aspx. 

Sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä edelle pääsevät kaikkein innovatiivisimmat yritykset ja matkakohteet. Sosiaalisen median mahdollisuudet ovat suunnattomat ja uusia kampanjoita ja käyttötapoja tulee matkailussakin jatkuvasti. Yhtenä tärkeänä sosiaalisen median trendinä pidettiin pelaamista (gamification). Sosiaalisessa mediassa erilaisten pelien pelaaminen tulee yleistymään. Suomalainen Angry Birds esimerkiksi on jo pelattavissa Facebookissa, Google Chrome-selaimessa ja lähes kaikissa mahdollisissa älypuhelin- ja tablet-käyttöjärjestelmissä. Yhä useammat ihmiset pelaavat pelejä ja tämä on tulevaisuudessa varmasti mahdollisuus monille matkailuyrityksille etenkin markkinoinnin kannalta.

Pelaaminen liittyy olennaisesti myös paikannuspalveluihin erilaisten sovellusten kuten FourSquaren kautta. Paikannuspalvelut auttavat ihmisiä hahmottamaan asioita spatiaalisesti ja helpottavat tällä tavalla tiedon etsintää. Esimerkkinä voidaan antaa Saksan matkailun sivut (http://www.germany.travel/en/index.html), missä kartta on tärkeänä osana sivustojen rakennetta. Varsinaisesti paikannuspalvelut liittyvät mobiililaitteisiin ja matkailussa etenkin niiden käyttöön matkan aikana. Paikannuspalvelut mahdollistavat ajantasaisen ja matkailijan maantieteelliseen kontekstiin sidotun tiedon tuottamisen ja välittämisen. Lomallaan matkailijoita kiinnostaa erityisesti mitä tapahtuu tässä ja nyt ja tähän paikannuspalvelut ja sovellukset ovat erinomainen ratkaisu. 

Hakukonemarkkinointi (SEM) ja hakukoneoptimointi (SEO) ovat ehkä tärkeimpiä asioita yrityksen sähköisen liiketoiminnan kannalta. Voidaan sanoa että sisältö on kuningas! Mitä enemmän www-sivulla on sisältöä sen todennäköisemmin se tulee esille hakukoneiden tuloksissa. Avainsanaoptimointi on oma taiteenlajinsa jolle on pyhitetty satoja www-sivuja. Hakukonemarkkinointia miettiessä on tärkeää erottaa orgaaniset ja maksetut hakutulokset toisistaan. Orgaaniset hakutulokset ovat ilmaisia ja ne riippuvat täysin siitä, kuinka hyvin sivusto on hakukoneille optimoitu. Mitä parempi optimointi sitä korkeammalla sivusto on tuloslistauksessa. Maksetut hakutulokset taas ovat esimerkiksi Googlessa keltaisella pohjavärillä erotettu orgaanisista tuloksista ja yritys joutuu maksamaan Googlelle aina kun joku käyttäjä klikkaa sitä mainostettua linkkiä. Esimerkiksi Googlaamalla sanalla tietokone huomataan, että Gigantti maksaa Googlelle siitä, että heidän sivusto näkyy ylimpänä ja ensimmäisenä. Tietokone-lehti puolestaan on orgaanisissa hakutuloksissa ensimmäisenä ja tämä on täysin ilmaista. Gigantin sivuilla ei ole tietokoneisiin liittyvää sisältöä juuri ollenkaan kun puolestaan Tietokone-lehdellä lähes kaikki sisältö liittyy aihepiiriin. Ihan uusinta tietoa hakukonemarkkinoinnista matkailussa saa esimerkiksi tästä Googlen esityksestä: http://www.matkatieto.fi/file.php?594.

Ambient Intelligencen (AI) käsite voi kummastuttaa. On tärkeää erottaa toisistaan Artificial Intelligence (myös AI) ja Ambient Intelligence. Artificial Intelligence tarkoittaa varsinaisesti tekoalyä, eli konetta joka kykenee itsenäiseen ajatteluun sekä pystyy luomaan itselleen tapoja toimia siinä missä tietokoneet vain noudattavat ihmisten ennalta ohjelmoimia käskyjä ja toimintatapoja. Tekoäly on vielä niin kaukana tulevaisuudessa että se on ehtaa sci-fiä. Seuraava askel tähän suuntaan on kuitenkin jo otettu semanttisten hakukoneiden ja verkon kehittelyssä. Semanttinen hakukone ymmärtää asioiden väliset yhteydet ja kykenee päättelemään esimerkiksi minkälaista tietoa käyttäjä etsii se sijaan että näyttäisi vain parhaiten hakusanoille optimoidut verkkosivut niin kuin Google nyt tekee. WolframAlphasta kohuttiin paljon mutta eipä sekään vielä kovin järkevästi osaa toimia.  Ambient Intelligencella puolestaan tarkoitetaan lähinnä sirujen yleistymistä arkipäivän elämässä niin että kaikki asiat ja esineet ovat ”älykkäitä”. Esimerkiksi hotellihuoneessa tämä tarkoittaisi sitä, että sänky pystyisi punnitsemaan asiakkaan painon ja säätämään patjan kovuutta automaattisesti, jääkaappi ilmoittaisi siivoojille milloin tarvitsee täydennystä ja työtuoli valitsee automaattisesti mahdollisimman ergonomiset asetukset jokaiselle käyttäjälle.

Loppubonuksena vielä viraalimarkkinoinnista kiinnostuneille erittäin mielenkiintoinen luento YouTuben trendipäälliköltä Kevin Alloccalta: http://www.ted.com/talks/kevin_allocca_why_videos_go_viral.html.