kirjoittanut Noora Tahvanainen, julkaistu alunperin osoitteessa www.matkailututkimus.fi 12.10.2011
Imatran kylpylässä järjestettiin 7.10 viides valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari ”Saalista Saimaalla – virkisty Vuoksella”. Saavuin Imatralle jo toistamiseen kuluneen viikon (ja toistamiseen myös koko elämäni) aikana, sillä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset henkilökunnan kehittämispäivät järjestettiin alkuviikosta samassa paikassa. Paikkana Imatran Kylpylä on viihtyisä ja tilaisuuteen sopiva. Ikkunasta avautuva järvimaisema johdattelee loistavasti päivän teemaan. Osallistujia tilaisuuteen oli lähes sata ja kokoustila oli aivan tupaten täynnä.
Seminaaripäivän avasi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Aki Keskinen. Erityismainintana hän korosti avauspuheenvuorossaan venäläisten matkailijoiden merkitystä, mikä nousikin merkittäväksi teemaksi myös muissa seminaarin puheenvuoroissa. Vaikka venäläisissä matkailijoissa piilee valtava potentiaali, ei kasvua voida luoda vain yhden kansallisuuden varaan. Ilya Kosterin Rostravel (Venäjä) yrityksestä esitteli matkanjärjestäjän näkökulmaa venäläisen kalastusmatkailun nykytilasta ja tulevaisuudesta. Venäläisiä kalastusmatkailijoita houkuttavat Suomeen luonnon ja vesistön lisäksi laadukkaat majoitusmahdollisuudet sekä Suomen läheinen sijainti. Päivän puheenjohtajana toiminut Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen korosti, että maakuvan markkinoinnin päävastuu on MEK:llä, mutta yksittäisten alueiden ja yritysten markkinointitoimien tulisi olla tuotelähtöisiä. Kari Turunen (RTG) painotti puheenvuorossaan ”Kalastusmatkailutuote kansainvälisen markkinoinnin brändituotteena” matkailutoimijoiden yhteistyön merkitystä ja sekä Saimaa-elämykseen perustuvaa tuotetarjontaa.
Päivän aikana kommentoitiin useasti tuotteistamisen ja informaation välittämisen merkitystä. Asiakkaat kaipaavat tietoa palveluista nopeasti. Tuotekortit ovat oiva keino välittää tietoa palveluista sekä loppukuluttajille että yhteistyökumppaneille. Tuotekuvaus toimii lisäksi laadun takeena sillä matkailupalveluissa laatu havaitaan vasta käytön jälkeen. Teuvo Mäkinen Saimaan Paulasta kertoi hauskoin sanakääntein kokemuksiaan venäläisistä kalastusasiakkaista. Erittäin hyödyllistä tietoa, sillä kulttuurierot naapurimaiden välillä ovat suuria ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten on oltava valmiudet toimia tilanteisiin soveltuvilla tavoilla.
Mielenkiintoista oli kuulla muiden maakuntien toimijoiden näkemyksiä asioista, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä Outdoors Etelä-Savo -aktiviteettien kehittämissuunnitelman kirjoitustyön aikana. Valtakunnallisen seminaarin perusteella vaikuttaa entistä vahvemmin siltä, että joka puolella Suomea on samat näkemykset kalastusmatkailun niin valtakunnallisesta kuin alueellisestakin edistämisestä. Lisäksi kehittämiskohteet ja ongelmat ovat pitkälti samoja. Yhteenvetona seminaarista voisi sanoa, että vaikka asiaa oli yhdelle päivälle paljon, mielestäni esittäjät toivat esille valtavasti hyödynnettävissä olevaa tietoa kalastusmatkailusta ja sen kehittämisestä. Huomattavaa oli, että esittäjät olivat vahvasti markkinointiorientoituneita. Harvassa koko päivän pituisen seminaarin esityksissä on hyödynnetty noin laajasti kuvia esitysmateriaalissa. Minut onnistuivat ainakin vakuuttamaan siitä, että kalastusmatkailussa (tai siis matkailukalastuksessa) piilee tulevaisuudessa valtava potentiaali, vaikka yhtään kalavaletta(?) ei päivän aikana kuultu.
Imatran kylpylässä järjestettiin 7.10 viides valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari ”Saalista Saimaalla – virkisty Vuoksella”. Saavuin Imatralle jo toistamiseen kuluneen viikon (ja toistamiseen myös koko elämäni) aikana, sillä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset henkilökunnan kehittämispäivät järjestettiin alkuviikosta samassa paikassa. Paikkana Imatran Kylpylä on viihtyisä ja tilaisuuteen sopiva. Ikkunasta avautuva järvimaisema johdattelee loistavasti päivän teemaan. Osallistujia tilaisuuteen oli lähes sata ja kokoustila oli aivan tupaten täynnä.
Seminaaripäivän avasi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Aki Keskinen. Erityismainintana hän korosti avauspuheenvuorossaan venäläisten matkailijoiden merkitystä, mikä nousikin merkittäväksi teemaksi myös muissa seminaarin puheenvuoroissa. Vaikka venäläisissä matkailijoissa piilee valtava potentiaali, ei kasvua voida luoda vain yhden kansallisuuden varaan. Ilya Kosterin Rostravel (Venäjä) yrityksestä esitteli matkanjärjestäjän näkökulmaa venäläisen kalastusmatkailun nykytilasta ja tulevaisuudesta. Venäläisiä kalastusmatkailijoita houkuttavat Suomeen luonnon ja vesistön lisäksi laadukkaat majoitusmahdollisuudet sekä Suomen läheinen sijainti. Päivän puheenjohtajana toiminut Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen korosti, että maakuvan markkinoinnin päävastuu on MEK:llä, mutta yksittäisten alueiden ja yritysten markkinointitoimien tulisi olla tuotelähtöisiä. Kari Turunen (RTG) painotti puheenvuorossaan ”Kalastusmatkailutuote kansainvälisen markkinoinnin brändituotteena” matkailutoimijoiden yhteistyön merkitystä ja sekä Saimaa-elämykseen perustuvaa tuotetarjontaa.
Päivän aikana kommentoitiin useasti tuotteistamisen ja informaation välittämisen merkitystä. Asiakkaat kaipaavat tietoa palveluista nopeasti. Tuotekortit ovat oiva keino välittää tietoa palveluista sekä loppukuluttajille että yhteistyökumppaneille. Tuotekuvaus toimii lisäksi laadun takeena sillä matkailupalveluissa laatu havaitaan vasta käytön jälkeen. Teuvo Mäkinen Saimaan Paulasta kertoi hauskoin sanakääntein kokemuksiaan venäläisistä kalastusasiakkaista. Erittäin hyödyllistä tietoa, sillä kulttuurierot naapurimaiden välillä ovat suuria ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten on oltava valmiudet toimia tilanteisiin soveltuvilla tavoilla.
Mielenkiintoista oli kuulla muiden maakuntien toimijoiden näkemyksiä asioista, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä Outdoors Etelä-Savo -aktiviteettien kehittämissuunnitelman kirjoitustyön aikana. Valtakunnallisen seminaarin perusteella vaikuttaa entistä vahvemmin siltä, että joka puolella Suomea on samat näkemykset kalastusmatkailun niin valtakunnallisesta kuin alueellisestakin edistämisestä. Lisäksi kehittämiskohteet ja ongelmat ovat pitkälti samoja. Yhteenvetona seminaarista voisi sanoa, että vaikka asiaa oli yhdelle päivälle paljon, mielestäni esittäjät toivat esille valtavasti hyödynnettävissä olevaa tietoa kalastusmatkailusta ja sen kehittämisestä. Huomattavaa oli, että esittäjät olivat vahvasti markkinointiorientoituneita. Harvassa koko päivän pituisen seminaarin esityksissä on hyödynnetty noin laajasti kuvia esitysmateriaalissa. Minut onnistuivat ainakin vakuuttamaan siitä, että kalastusmatkailussa (tai siis matkailukalastuksessa) piilee tulevaisuudessa valtava potentiaali, vaikka yhtään kalavaletta(?) ei päivän aikana kuultu.
Kommentit
Lähetä kommentti