kirjoittanut Anja Tuohino ja Beter Björk, julkaistu alunperin osoitteessa www.matkailututkimus.fi 3.2.2011.
Puhtaus, luonto, hyvinvointi, sauna ja korkea teknologia ovat osa maailmanlaajuisesti tunnettua Suomi-brändiä. Suomen vahvuus matkailumaana perustuu erityisesti luonnon monimuotoisuuteen. Voisiko Nordic Wellbeing olla jatkossa se brändi, jonka alla suomalainen hyvinvointimatkailu profiloituisi kansainvälisesti?
Kysymykseen haettiin vastausta Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen sekä HANKENin toteuttamassa tutkimuksessa, joka toteutettiin Jyväskylän, Kainuun ja Vaasan alueilla yhteistyössä alueellisten ammattikorkeakoulujen sekä JYKESin kanssa.
Haastateltavien mukaan Nordic Wellbeing on moniulotteinen hyvänolon kokonaisuus, jonka tärkeimpinä ulottuvuuksina nähtiin ympäristöön, luontoon sekä luontosuhteeseen liittyvät tekijät. Erilaiset luonto- ja maisemaympäristöt, luonnosta saatavat raaka-aineet, luontoperustaiset aktiviteetit sekä erilaiset luonnonraaka-aineita hyödyntävät hoidot käsitettiin keskeisenä osana Nordic Wellbeing -konseptia. Laadukkuus, luotettavuus sekä saavutettavuus koettiin myös tärkeäksi.
Nordic Wellbeing ymmärrettiin kokonaisvaltaisena kokemuksena, jossa korostuvat sielun, mielen ja fyysisen hyvänolon tasapaino. – ”Yksinkertainen, slow-life, rauha ja rentoutuminen, paikalliskulttuurista nousevat kokemukset”, kuten eräs vastaajista kommentoi konseptia. Perinteisempien kylpylä- ja hemmotteluhoitojen vastakohtana Nordic Wellbeing nähtiin aktiivisena toimintana, jossa henkilöllä on itsellään vastuu oman hyvinvointinsa ylläpidosta ja sen kehittämisestä.
Kokonaisuutena Nordic Wellbeing nähtiin yleisesti yläkäsitteenä, jonka sisälle suomalaista hyvinvointimatkailua on hyvä lähteä rakentamaan.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?
Ilman käytäntöön soveltamista tutkimustiedosta ei kuitenkaan ole juurikaan hyötyä elinkeinoelämälle. Nyt olisikin tärkeää, että luonto- ja hyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset heräisivät miettimään myös luonnon roolia osana hyvinvointimatkailutuotetta. Tällä hetkellä voidaan yleisesti todeta, että hyvinvointimatkailun tuotteistamisessa tilanne Suomessa on vielä suhteellisen alkutekijöissään. Nykyinen tarjonta perustuu myös vahvasti ns. passiivisten kylpylä- ja hemmotteluhoitojen varaan. Hyvinvointimatkailua palvelevien resurssien kartoitus ja käytettävissä oleviin resursseihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä yrityskentän aktivoituminen ja verkostoituminen ovat niitä edellytyksiä, jolla myös Nordic Wellbeing -teemaa voidaan lähteä systemaattisesti kehittämään edelleen. Kansallinen hyvinvointimatkailustrategia sekä MEKin uudet hyvinvointimatkailun tuotesuositukset antavat hyvän perustan kehittämistyölle.
Tutkimustieto luo perustan, jonka pohjalle olisi nyt hyvä lähteä rakentamaan liiketoimintaa ja uusia tuoteavauksia. Unohtamatta asiakasnäkökulmaa. Myös markkinointiverkostot ja yhteistyö eri yrittäjien välillä ovat avainasemassa. Nostaisimme esille myös toimialarajat ylittävän yhteistyön. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Jyväskylän seudulla tehtävä yhteistyö Harvian ja matkailuelinkeinon välillä. Olisiko seuraavana vuorossa hyvinvointiteknologiayritysten ja matkailutoimijoiden yhteistyön vuoro? Tai kosmetiikkateollisuuden ja matkailuelinkeinon?
Kokonaisuudessaan kansallinen maaraportti löytyy täältä. Tutkimus on osa yhteispohjoismaista selvitystä, jossa tutkittiin mahdollisuuksia uudenlaisen hyvinvointimatkailutuotteiden ympärille rakentuvan Nordic Wellbeing -brändin luomiselle Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa.
Anja Tuohino ja Peter Björk
Puhtaus, luonto, hyvinvointi, sauna ja korkea teknologia ovat osa maailmanlaajuisesti tunnettua Suomi-brändiä. Suomen vahvuus matkailumaana perustuu erityisesti luonnon monimuotoisuuteen. Voisiko Nordic Wellbeing olla jatkossa se brändi, jonka alla suomalainen hyvinvointimatkailu profiloituisi kansainvälisesti?
Kysymykseen haettiin vastausta Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen sekä HANKENin toteuttamassa tutkimuksessa, joka toteutettiin Jyväskylän, Kainuun ja Vaasan alueilla yhteistyössä alueellisten ammattikorkeakoulujen sekä JYKESin kanssa.
Haastateltavien mukaan Nordic Wellbeing on moniulotteinen hyvänolon kokonaisuus, jonka tärkeimpinä ulottuvuuksina nähtiin ympäristöön, luontoon sekä luontosuhteeseen liittyvät tekijät. Erilaiset luonto- ja maisemaympäristöt, luonnosta saatavat raaka-aineet, luontoperustaiset aktiviteetit sekä erilaiset luonnonraaka-aineita hyödyntävät hoidot käsitettiin keskeisenä osana Nordic Wellbeing -konseptia. Laadukkuus, luotettavuus sekä saavutettavuus koettiin myös tärkeäksi.
Nordic Wellbeing ymmärrettiin kokonaisvaltaisena kokemuksena, jossa korostuvat sielun, mielen ja fyysisen hyvänolon tasapaino. – ”Yksinkertainen, slow-life, rauha ja rentoutuminen, paikalliskulttuurista nousevat kokemukset”, kuten eräs vastaajista kommentoi konseptia. Perinteisempien kylpylä- ja hemmotteluhoitojen vastakohtana Nordic Wellbeing nähtiin aktiivisena toimintana, jossa henkilöllä on itsellään vastuu oman hyvinvointinsa ylläpidosta ja sen kehittämisestä.
Kokonaisuutena Nordic Wellbeing nähtiin yleisesti yläkäsitteenä, jonka sisälle suomalaista hyvinvointimatkailua on hyvä lähteä rakentamaan.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?
Ilman käytäntöön soveltamista tutkimustiedosta ei kuitenkaan ole juurikaan hyötyä elinkeinoelämälle. Nyt olisikin tärkeää, että luonto- ja hyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset heräisivät miettimään myös luonnon roolia osana hyvinvointimatkailutuotetta. Tällä hetkellä voidaan yleisesti todeta, että hyvinvointimatkailun tuotteistamisessa tilanne Suomessa on vielä suhteellisen alkutekijöissään. Nykyinen tarjonta perustuu myös vahvasti ns. passiivisten kylpylä- ja hemmotteluhoitojen varaan. Hyvinvointimatkailua palvelevien resurssien kartoitus ja käytettävissä oleviin resursseihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä yrityskentän aktivoituminen ja verkostoituminen ovat niitä edellytyksiä, jolla myös Nordic Wellbeing -teemaa voidaan lähteä systemaattisesti kehittämään edelleen. Kansallinen hyvinvointimatkailustrategia sekä MEKin uudet hyvinvointimatkailun tuotesuositukset antavat hyvän perustan kehittämistyölle.
Tutkimustieto luo perustan, jonka pohjalle olisi nyt hyvä lähteä rakentamaan liiketoimintaa ja uusia tuoteavauksia. Unohtamatta asiakasnäkökulmaa. Myös markkinointiverkostot ja yhteistyö eri yrittäjien välillä ovat avainasemassa. Nostaisimme esille myös toimialarajat ylittävän yhteistyön. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Jyväskylän seudulla tehtävä yhteistyö Harvian ja matkailuelinkeinon välillä. Olisiko seuraavana vuorossa hyvinvointiteknologiayritysten ja matkailutoimijoiden yhteistyön vuoro? Tai kosmetiikkateollisuuden ja matkailuelinkeinon?
Kokonaisuudessaan kansallinen maaraportti löytyy täältä. Tutkimus on osa yhteispohjoismaista selvitystä, jossa tutkittiin mahdollisuuksia uudenlaisen hyvinvointimatkailutuotteiden ympärille rakentuvan Nordic Wellbeing -brändin luomiselle Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa.
Anja Tuohino ja Peter Björk
Kommentit
Lähetä kommentti