Huhtikuun ensimmäisellä viikolla joukko suomalaisia alueellisten Outdoors Finland hankkeiden toteuttajia, matkailualan kehittäjiä, markkinoijia sekä yrittäjiä matkusti Itävaltaan Abtenaun alueelle tutustumaan itävaltalaiseen aktiviteettimatkailutarjontaan, markkinointiin ja kehittämiskohteisiin. Matkan tavoitteena oli tutustua myös itävaltalaisten matkailuorganisaatioiden rakenteeseen, toimintaan sekä heidän toteuttamaansa alueen markkinointiin. Perimmäisenä tavoitteena oli verrata Suomen ja Itävallan tilannetta ja ottaa oppia suomalaiseen aktiviteettimatkailuun sekä matkailun kehittämiseen ja markkinointiin.
Matkan aikana tutustuttiin kolmen yrityksen ja kahden matkailuorganisaation toimintaan. Aktiviteettimatkailua tarjoavat yritykset olivat Alpine Sports, Outdoor Unlimited ja Hurch Flyfishing. Organisaatiot, joiden toimintaan tutustuttiin, olivat Tourismusverband Abtenau (Abtenaun alueen matkailu- ja markkinointiorganisaatio) ja Die SalzburgerLand Tourismus Gesellschaft (Salzburgin maakunnan matkailu- ja markkinointiorganisaatio).
Turvallisuus
Turvallisuuteen liittyvät seikat on aktiviteettiyrityksissä huolehdittu mallikkaasti, sillä aktiviteettioppaiden on oltava koulutettuja. Esimerkiksi canyoning retkillä oppaana toimiminen vaatii yhteensä kahden viikon koulutuksen, joka maksaa muutaman tuhat euroa. Tutkinto on päivitettävä kahden vuoden välein. Koulutukset takaavat turvallisuutta lajeihin, mutta toisaalta myös ongelmia paikallisille yrittäjille, sillä lähes kaikkien lajien koulutukset maksavat ja yritykset tarvitsevat vähintään muutaman moniosaajan, jotka voivat toimia ympärivuotisesti. Tuotetestausretkillä turvallisuudestamme huolehdittiin hyvin. Myös Suomessa turvallisuudesta on ohjeistukset olemassa ohjelmapalveluyrittäjille ja suurin osa niitä noudattaakin, mutta Suomesta löytyy myös paljon matkailuyrityksiä, jotka harjoittavat ohjelmapalvelutoimintaa tietämättä siihen liittyvistä määräyksistä.
Matkailun tilastointi
Itävallassa yritysten toiminta on kuulemamme mukaan vahvemmin kontrolloitua valtion puolelta kuin Suomessa. Jokaisen yrityksen on rekisteröidyttävä valtion järjestelmiin paitsi verotuksellisista syistä, myös toiminnan tilastoinnin vuoksi. Jokainen matkailuyritys, myös pienet majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, ovat velvoitettuja ilmoittamaan asiakasmääränsä valtion rekistereihin. Tapaamiemme yritysten näkemyksen mukaan tämä ei ole mikään ongelma. Esimerkiksi Outdoor Unlimited yritys kerää päivätasolla tietoa ryhmistä ja retkistä Excel-taulukkoon ja kokoaa päiväkohtaisista tilastoista viikoittain asiakasmäärät Exceliin rekisteriä varten. Tämä on yrittäjän mukaan helppoa ja kuuluu hänen päivittäiseen toimintaansa, eikä vie kuin muutaman minuutin viikossa. Yrittäjän mukaan toiminnan tilastointi on tärkeää hänen omankin toimintansa kehittämisen kannalta, sillä vertaamalla eri kuukausien ja vuosien tietoja, hän pystyy ohjaamaan yrityksensä toiminnan painopisteitä ja kehittämistarpeita.
Tässä olisi suomalaisilla yrittäjillä vielä paljon opittavaa. Etenkin pienten suomalaisten matkailuyritysten mukaan tällaisten rekisterien ja Excel-taulukoiden keräys on liian vaivalloista ja näin ollen heillä ei ole tietoa yrityksensä todellisista asiakasmääristä vaan pelkästään yrityksen toiminnassa liikkuvasta rahasta. Tästä syystä he eivät anna ja heidän on oikeastaan mahdotonta antaa tietojaan esimerkiksi Matkailun alueellisiin tietovarantoihin tai Outdoors Finland Etelä-Savo -hankkeessa toteutettuun OF-indikaattoreiden pilotointikyselyyn. Vaikuttaakin siltä, että jos Suomessa aiotaan kerätä tietoa myös pienistä yrityksistä, on heille luotava valmiit Excel-pohjat ja lomakkeet asiakastietojen keräämiseen majoitusyritysten yöpymiskorttien tapaan. Näin saataisiin myös pienten yritysten ammattimaisuutta parannettua. Kaikkein kätevintä kuitenkin olisi, jos Suomessakin kaikki matkailun tilastointi saataisiin yhden organisaation taakse ja samat säännöt pätisivät kaikkiin matkailuyrityksiin yrityksen koosta riippumatta.
Yritysten välinen yhteistyö
Yritysten välisessä yhteistyössä ollaan Abtenaun alueella jonkin verran meitä edellä. Aktiviteettiyritykset eivät koe varsinaisesti olevansa toistensa kilpailijoita, vaikka useita samoja lajeja järjestävätkin. Sen sijaan alueella on rakennettu aktiviteettiyrittäjien kesken muun muassa viikko-ohjelmia niin, että he ovat keskenään sopineet kuka vie ryhmän tekemään tiettyä aktiviteettia tiettynä päivänä. Näin saadaan taattua se, että matkailija saa sen, mitä on tullut alueelta hakemaan, sillä minimiryhmäkoko on yleensä noin viisi henkeä. Yritysten ryhmiä yhdistämällä saadaan yksi retki yleensä toteutettua päivästä riippumatta. Viikko-ohjelmia on jonkin verran rakennettu myös Suomessa, mutta yhteistyön taso on kuitenkin vielä vähäistä tässä suhteessa. Viikko-ohjelmia voitaisiin myös Suomen sesonkiaikoina hyödyntää varmasti paremmin kuin tällä hetkellä, vaikka matkailijamäärät ovatkin pienempiä. Kuitenkin myös Itävallan aktiviteettiyrittäjät myönsivät, että heidän toimintansa kate tulee yli 90 prosenttisesti ryhmistä ja kannustematkailusta.
Itävaltalaiset matkailuyrittäjät tekevät yhteistyötä myös majoitusyritysten kanssa. Eräs yrityksistä totesi, että ilman majoitusyrityskumppania, jonka kanssa he ovat rakentaneet erilaisia teemaviikkoja ryhmille, heidän toimintansa olisi oleellisesti hiljaisempaa ja yritystoiminta lähes mahdotonta. Tässä kohtaa on Suomen ohjelmapalveluyrittäjillä vielä paljon opittavaa. Kumppanuuksilla voidaan saada laaja asiakaspohja ja varmuutta toiminnalle sekä vähentää omia markkinointikuluja. Sen sijaan, että tilanne olisi näin, useat ohjelmapalveluyrittäjistämme vielä ihmettelevät, mihin he majoitusyrityksiä tarvitsisivat.
Markkinointi
Myös markkinoinnin suhteen Itävallassa ollaan Suomea edellä. Tämä johtuu Itävallan matkailun organisoitumisesta. Itävallassa matkailun markkinointi on jakaantunut neljään tasoon. Ylimpänä on Itävallan kansallinen markkinointiorganisaatio. Tämän alla toimivat osavaltioiden markkinointiorganisaatiot ja maakunnalliset/alueelliset markkinointiorganisaatiot. Alimpana ovat paikalliset markkinointiorganisaatiot, joita on merkittävissä matkailukaupungeissa ja kylissä. Nämä toimivat yhteen ja alempi taso maksaa aina markkinoinnistaan ylemmälle tasolle. Paikallisen matkailunmarkkinoinnin malli on mielenkiintoinen tarkasteltava. Esimerkiksi Abtenaun kylässä jokainen yritys (myös kaupat, tehtaat ja leipomot matkailuyritysten lisäksi) maksaa paikalliselle matkailuorganisaatiolle kiinteän maksun vuosittain, joka määräytyy kolmen liikevaihtoluokan mukaan. Yksikään yritys ei ole jättänyt maksua maksamatta. Jokainen yritys maksaa, koska he hyötyvät matkailukylässä toimiessaan matkailijoista. Tätä eivät suomalaiset vähittäiskaupat myönnä, eivätkä näin ollen halua olla kustantamassa matkailun markkinointia. Tähän tuskin saadaan muutosta Suomessa, mutta siihen tulisi pyrkiä.
Itävaltalaiset matkailuyritykset maksavat lisäksi alueelliselle matkailuorganisaatiolle maksua, jos haluavat osallistua alueelliseen markkinointimateriaaliin. Markkinointiin saadaan rahaa myös petimaksulla, jota majoitusyritykset maksavat 1,15 euroa per matkailija per yö. Markkinointibudjetit ovat Itävallassa paljon suuremmat kuin Suomessa, maakunnallisella markkinointiorganisaatiolla on suurempi markkinointibudjetti kuin koko Matkailun edistämiskeskuksella Suomessa. Itävallassa on saatu tilastoitua ja ymmärretty matkailun todellinen merkitys kansalliselle taloudelle, ja näin ollen siihen panostetaan enemmän kuin Suomessa. Markkinointitoimenpiteet eivät sen sijaan juurikaan Suomen vastaavista eroa. Messuja, workshopeja ja Internetiä hyödynnetään runsaasti. Se, mitä Suomea useammin ja enemmän Itävaltalaiset hyödyntävät, on mielipidevaikuttajat (esim. kuuluisat henkilöt ja brändit).
Opintomatka oli kokonaisuudessaan hyvin antoisa ja matkalta saatiin Suomeen tuomisiksi hyviä vinkkejä ja ideoita sekä yritysten toimintaan että matkailun toimialaan yleisemminkin. Myös matkalla mukana olleilta muilta ryhmän jäseniltä ehti viikon aikana oppia paljon muun muassa suomalaisen matkailuyrittäjän todellisuudesta. Haasteena matkan jälkeen on saada viesti vietyä yrityksille ja lähdettyä kehittämään yleisempiä matkailun toimialaan liittyviä asioita, kuten tilastointia. Tilastoinnin kehittämiseen pyritään Suomessa tänä vuonna valtakunnallistuvilla Matkailun alueellisilla tietovarannoilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä. Yrityskentälle viestiä pyritään viemään tiedottein, seminaareissa sekä blogikirjoituksin.
Kirjoittanut: Katja Pasanen, julkaistu alunperin osoitteessa www.matkailututkimus.fi 20.4.2011.
Matkan aikana tutustuttiin kolmen yrityksen ja kahden matkailuorganisaation toimintaan. Aktiviteettimatkailua tarjoavat yritykset olivat Alpine Sports, Outdoor Unlimited ja Hurch Flyfishing. Organisaatiot, joiden toimintaan tutustuttiin, olivat Tourismusverband Abtenau (Abtenaun alueen matkailu- ja markkinointiorganisaatio) ja Die SalzburgerLand Tourismus Gesellschaft (Salzburgin maakunnan matkailu- ja markkinointiorganisaatio).
Monenlaisia oppeja ja malleja matkalta
Matkaohjelma oli rakennettu mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi niin, että matkan aikana oli mahdollisuus tutustua useiden eri yritysten ja organisaatioiden toimintaan, useisiin lajeihin ja Itävallan matkailun rakenteeseen ylipäätään. Abtenau oli opintomatkan kohteena erinomainen valinta, sillä vaikka siellä matkailijamäärät ovat paljon suuremmat kuin suomalaisissa maakunnissa, on se kuitenkin alppikohteiden mittakaavassa pieni matkailukylä ja yrittäjät painivat osittain samojen ongelmien parissa kuin suomalaisten maakuntien matkailuyrittäjät muun muassa pienen tunnettuuden ja asiakkaiden houkuttelemisen osalta. Erityisesti matkalla mukana olleiden yrittäjien näkökulmasta oli hienoa huomata, että matkailu toimii useiden samojen lainalaisuuksien puitteissa kuin Suomessakin. Myös itävaltalaiset yrittäjät joutuvat hoitamaan arvonlisäverotuksen ja heillä pätee sama laki toisten yritysten tuotteiden tai yhteisten pakettien myynnistä kuin meillä Suomessa eli provisiokauppa on käytännössä mahdotonta ilman matkanjärjestäjän oikeuksia. Itävallassa tätä kuitenkin kierretään enemmän kuin Suomessa, sillä jos toiminnasta jää kiinni, on sanktiona vain pieni sakko.Turvallisuus
Turvallisuuteen liittyvät seikat on aktiviteettiyrityksissä huolehdittu mallikkaasti, sillä aktiviteettioppaiden on oltava koulutettuja. Esimerkiksi canyoning retkillä oppaana toimiminen vaatii yhteensä kahden viikon koulutuksen, joka maksaa muutaman tuhat euroa. Tutkinto on päivitettävä kahden vuoden välein. Koulutukset takaavat turvallisuutta lajeihin, mutta toisaalta myös ongelmia paikallisille yrittäjille, sillä lähes kaikkien lajien koulutukset maksavat ja yritykset tarvitsevat vähintään muutaman moniosaajan, jotka voivat toimia ympärivuotisesti. Tuotetestausretkillä turvallisuudestamme huolehdittiin hyvin. Myös Suomessa turvallisuudesta on ohjeistukset olemassa ohjelmapalveluyrittäjille ja suurin osa niitä noudattaakin, mutta Suomesta löytyy myös paljon matkailuyrityksiä, jotka harjoittavat ohjelmapalvelutoimintaa tietämättä siihen liittyvistä määräyksistä.
Matkailun tilastointi
Itävallassa yritysten toiminta on kuulemamme mukaan vahvemmin kontrolloitua valtion puolelta kuin Suomessa. Jokaisen yrityksen on rekisteröidyttävä valtion järjestelmiin paitsi verotuksellisista syistä, myös toiminnan tilastoinnin vuoksi. Jokainen matkailuyritys, myös pienet majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, ovat velvoitettuja ilmoittamaan asiakasmääränsä valtion rekistereihin. Tapaamiemme yritysten näkemyksen mukaan tämä ei ole mikään ongelma. Esimerkiksi Outdoor Unlimited yritys kerää päivätasolla tietoa ryhmistä ja retkistä Excel-taulukkoon ja kokoaa päiväkohtaisista tilastoista viikoittain asiakasmäärät Exceliin rekisteriä varten. Tämä on yrittäjän mukaan helppoa ja kuuluu hänen päivittäiseen toimintaansa, eikä vie kuin muutaman minuutin viikossa. Yrittäjän mukaan toiminnan tilastointi on tärkeää hänen omankin toimintansa kehittämisen kannalta, sillä vertaamalla eri kuukausien ja vuosien tietoja, hän pystyy ohjaamaan yrityksensä toiminnan painopisteitä ja kehittämistarpeita.
Tässä olisi suomalaisilla yrittäjillä vielä paljon opittavaa. Etenkin pienten suomalaisten matkailuyritysten mukaan tällaisten rekisterien ja Excel-taulukoiden keräys on liian vaivalloista ja näin ollen heillä ei ole tietoa yrityksensä todellisista asiakasmääristä vaan pelkästään yrityksen toiminnassa liikkuvasta rahasta. Tästä syystä he eivät anna ja heidän on oikeastaan mahdotonta antaa tietojaan esimerkiksi Matkailun alueellisiin tietovarantoihin tai Outdoors Finland Etelä-Savo -hankkeessa toteutettuun OF-indikaattoreiden pilotointikyselyyn. Vaikuttaakin siltä, että jos Suomessa aiotaan kerätä tietoa myös pienistä yrityksistä, on heille luotava valmiit Excel-pohjat ja lomakkeet asiakastietojen keräämiseen majoitusyritysten yöpymiskorttien tapaan. Näin saataisiin myös pienten yritysten ammattimaisuutta parannettua. Kaikkein kätevintä kuitenkin olisi, jos Suomessakin kaikki matkailun tilastointi saataisiin yhden organisaation taakse ja samat säännöt pätisivät kaikkiin matkailuyrityksiin yrityksen koosta riippumatta.
Yritysten välinen yhteistyö
Yritysten välisessä yhteistyössä ollaan Abtenaun alueella jonkin verran meitä edellä. Aktiviteettiyritykset eivät koe varsinaisesti olevansa toistensa kilpailijoita, vaikka useita samoja lajeja järjestävätkin. Sen sijaan alueella on rakennettu aktiviteettiyrittäjien kesken muun muassa viikko-ohjelmia niin, että he ovat keskenään sopineet kuka vie ryhmän tekemään tiettyä aktiviteettia tiettynä päivänä. Näin saadaan taattua se, että matkailija saa sen, mitä on tullut alueelta hakemaan, sillä minimiryhmäkoko on yleensä noin viisi henkeä. Yritysten ryhmiä yhdistämällä saadaan yksi retki yleensä toteutettua päivästä riippumatta. Viikko-ohjelmia on jonkin verran rakennettu myös Suomessa, mutta yhteistyön taso on kuitenkin vielä vähäistä tässä suhteessa. Viikko-ohjelmia voitaisiin myös Suomen sesonkiaikoina hyödyntää varmasti paremmin kuin tällä hetkellä, vaikka matkailijamäärät ovatkin pienempiä. Kuitenkin myös Itävallan aktiviteettiyrittäjät myönsivät, että heidän toimintansa kate tulee yli 90 prosenttisesti ryhmistä ja kannustematkailusta.
Itävaltalaiset matkailuyrittäjät tekevät yhteistyötä myös majoitusyritysten kanssa. Eräs yrityksistä totesi, että ilman majoitusyrityskumppania, jonka kanssa he ovat rakentaneet erilaisia teemaviikkoja ryhmille, heidän toimintansa olisi oleellisesti hiljaisempaa ja yritystoiminta lähes mahdotonta. Tässä kohtaa on Suomen ohjelmapalveluyrittäjillä vielä paljon opittavaa. Kumppanuuksilla voidaan saada laaja asiakaspohja ja varmuutta toiminnalle sekä vähentää omia markkinointikuluja. Sen sijaan, että tilanne olisi näin, useat ohjelmapalveluyrittäjistämme vielä ihmettelevät, mihin he majoitusyrityksiä tarvitsisivat.
Markkinointi
Myös markkinoinnin suhteen Itävallassa ollaan Suomea edellä. Tämä johtuu Itävallan matkailun organisoitumisesta. Itävallassa matkailun markkinointi on jakaantunut neljään tasoon. Ylimpänä on Itävallan kansallinen markkinointiorganisaatio. Tämän alla toimivat osavaltioiden markkinointiorganisaatiot ja maakunnalliset/alueelliset markkinointiorganisaatiot. Alimpana ovat paikalliset markkinointiorganisaatiot, joita on merkittävissä matkailukaupungeissa ja kylissä. Nämä toimivat yhteen ja alempi taso maksaa aina markkinoinnistaan ylemmälle tasolle. Paikallisen matkailunmarkkinoinnin malli on mielenkiintoinen tarkasteltava. Esimerkiksi Abtenaun kylässä jokainen yritys (myös kaupat, tehtaat ja leipomot matkailuyritysten lisäksi) maksaa paikalliselle matkailuorganisaatiolle kiinteän maksun vuosittain, joka määräytyy kolmen liikevaihtoluokan mukaan. Yksikään yritys ei ole jättänyt maksua maksamatta. Jokainen yritys maksaa, koska he hyötyvät matkailukylässä toimiessaan matkailijoista. Tätä eivät suomalaiset vähittäiskaupat myönnä, eivätkä näin ollen halua olla kustantamassa matkailun markkinointia. Tähän tuskin saadaan muutosta Suomessa, mutta siihen tulisi pyrkiä.
Itävaltalaiset matkailuyritykset maksavat lisäksi alueelliselle matkailuorganisaatiolle maksua, jos haluavat osallistua alueelliseen markkinointimateriaaliin. Markkinointiin saadaan rahaa myös petimaksulla, jota majoitusyritykset maksavat 1,15 euroa per matkailija per yö. Markkinointibudjetit ovat Itävallassa paljon suuremmat kuin Suomessa, maakunnallisella markkinointiorganisaatiolla on suurempi markkinointibudjetti kuin koko Matkailun edistämiskeskuksella Suomessa. Itävallassa on saatu tilastoitua ja ymmärretty matkailun todellinen merkitys kansalliselle taloudelle, ja näin ollen siihen panostetaan enemmän kuin Suomessa. Markkinointitoimenpiteet eivät sen sijaan juurikaan Suomen vastaavista eroa. Messuja, workshopeja ja Internetiä hyödynnetään runsaasti. Se, mitä Suomea useammin ja enemmän Itävaltalaiset hyödyntävät, on mielipidevaikuttajat (esim. kuuluisat henkilöt ja brändit).
Opintomatka oli kokonaisuudessaan hyvin antoisa ja matkalta saatiin Suomeen tuomisiksi hyviä vinkkejä ja ideoita sekä yritysten toimintaan että matkailun toimialaan yleisemminkin. Myös matkalla mukana olleilta muilta ryhmän jäseniltä ehti viikon aikana oppia paljon muun muassa suomalaisen matkailuyrittäjän todellisuudesta. Haasteena matkan jälkeen on saada viesti vietyä yrityksille ja lähdettyä kehittämään yleisempiä matkailun toimialaan liittyviä asioita, kuten tilastointia. Tilastoinnin kehittämiseen pyritään Suomessa tänä vuonna valtakunnallistuvilla Matkailun alueellisilla tietovarannoilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä. Yrityskentälle viestiä pyritään viemään tiedottein, seminaareissa sekä blogikirjoituksin.
Kirjoittanut: Katja Pasanen, julkaistu alunperin osoitteessa www.matkailututkimus.fi 20.4.2011.
Kommentit
Lähetä kommentti