fbq('track', 'Lead'); Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen blogi

maanantai 8. elokuuta 2016

Tervetuloa Savonlinnaan: Matkailuhistorian Seuran seminaari Savonlinnassa 27.8.2016

MATKAMIEHEN MATKASSA OLAVINLINNAN JA PUNKAHARJUN KANSALLISMAISEMASSA

Suomen Matkailuhistorian Seura järjestää vuosittaisen tapaamisensa Savonlinnassa 26. – 28.8.2016. Kaikille avoin seminaari Savonlinnan seudun matkailuhistoriasta ja nykypäivästä pidetään Olavinlinnassa lauantaina 27.8.2016.
 
Olavinlinnna
Puhujat: Tuotantojohtaja Toimi Jaatinen, FT, professori Auvo Kostiainen, toimitusjohtaja Janne Leinonen, projektipäällikkö Mikko Manka, intendentti Jouni Marjamäki, dosentti Osmo Pekonen, FT Arvo Peltonen, rehtori Petri Raivo

Seminaari Lauantai 27.8.2016
puheenjohtaja Pentti Rossi
9.30 – 10.00    ilmoittautuminen
10.00 – 10.30   Seuran puheenjohtaja Toimi Jaatinen: Seminaarin avaus  
        Tervehdykset: Kaupunginjohtaja Janne Laine, Savonlinnan kaupunki,
        Puheenjohtaja Timo Auvinen, Pyhän Olavin Kilta   

10.30 – 11.15   Arvo Peltonen: ”Novum castrum, nigra aqua et nigerrimi pisces”: ajan rientoa ja matkamiesten virtaa Sven Hirnin hengessä.
11.15 – 12.00   Petri Raivo: Maisema ja Mielikuvat, matkamiehen matkassa Olavinlinnan ja Punkaharjun maisemassa
12.00 – 13.00    lounastauko    

puheenjohtaja Arvo Peltonen            

13.00 – 13.30   Jouni Marjamäki: Olavinlinna, museo, matkailunähtävyys ja oopperajuhlien näyttämö
13.30 – 14.15   Auvo Kostiainen: Sisävesiliikenteen ja järvimatkailun vaiheita
14.15 – 14.45   Mikko Manka: Sisävesien matkailuliikenne muutoksessa: nykypäivä ja tulevaisuus
14.45 – 15.15   Iltapäiväkahvi
15.15 – 16.00   Janne Leinonen: Savonlinnan seudun matkailu tänään ja huomenna – yrittäjän näkökulma
16.00 – 16.30   Osmo Pekonen: Olavinlinnan kummitukset
16.30    Seminaarin päättäminen
16.45   Olavinlinnan esittely


Seminaariin ilmoittautumiset 20.8.16 mennessä eemeli.hakokongas@helsinki.fi tai 040 7473089.
Seminaari on ilmainen, mutta lounas (12,00 €) ja kahvit maksullisia. Ilmoittakaa samalla osallistutteko ruokailuun.                                                                                                                                                     

TERVETULOA!     Suomen Matkailuhistorian Seura

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Matkailuopetuksen intensiivijaksot, mitä ihmettä ne oikein ovat?

Kirjoittanut Ulla Ritola-Pesonen

Intesiivistä kontaktiopetusta verkkokurssilla
”MAVY:n vahvimpia laatutekijöitä ovat opiskelijakeskeisyys ja nopea reagointi tarpeisiin. Opetus ottaa huomioon sen, että opiskelijat tulevat eri koulutusohjelmista ja yliopistoista.” Näin kirjasivat auditoijat Itä-Suomen yliopiston sisäisessä auditointiraportissa, joka valmistui juhannuksen alla. MAVY:n pioneeriaikoina (vuodesta 1995) opetusta annettiin pääasiassa kontaktiopetuksena, mutta vuosien mittaan, tekniikan kehittyessä, opintojaksot ovat siirtyneet lähes kokonaan verkkoon. Kontaktiopetus on pitänyt kuitenkin puolensa. Auditointiprosessissa esimerkkinä oli aineopintojen valinnainen opintojakso Planning, Branding and Designing a Tourism Destination (6 ECTS), jonka intensiivijakso pidettiin Kolilla 11–13.5.16. Opintojakson sisällöstä, tavoitteista ja opetuksesta vastasivat maisema-arkkitehdit Tiina Merikoski ja Matleena Muhonen sekä KTL Malla Paajanen, kaikki alun perin Aalto-yliopistosta. Jakson ensimmäinen toteutus olikin MAVY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen pilotti. Intensiivi on pidetty Kolilla jo neljä kertaa keväällä, tänä vuonna kesän kynnyksellä.

Jakson opiskelu käynnistyi Moodlekurssilla, jossa kuukauden ajan ennen intensiiviä opiskelijat perehtyivät jakson sisältöön ja teoreettiseen aineistoon, muodostivat ryhmät ja alkoivat työstää oman ryhmänsä teemaa. ”Vierailevina opiskelijoina” oli neljä Itä-Suomen yliopiston kansainvälistä opiskelijaa. Kansainvälinen opettaja on professori Anna Dłużewska Puolasta. Ryhmä kokoontui Joensuussa keskiviikkona 11.5. puolelta päivin. Osalla opiskelijoista oli jo pitkä matka takanaan (Oulu-Helsinki-Joensuu), ja opintopäivä oli vasta alussa. (Linkki PBD jaksonsisältö ja aikataulu, pdf). Intensiivijakson pituus, tai paremminkin sen lyhyys, asettaa paljon haasteita sen monille tavoitteille; Learning by doing, teorian soveltaminen käytäntöön, yrittäjien kuuleminen, sidosryhmäverkoston hahmottaminen, tiedon jakaminen ja yhdessä oppiminen kansainvälisessä ryhmässä. Päivistä tulee pitkiä ja työskentely vaatii jokaisen kokoaikaista läsnäoloa ja osallistumista. Intensiivijakso, itse asiassa opintojakso kokonaisuudessaan, on kuin sipuli, jossa on monta kerrosta, kukin tavoite omanaan.

Intensiivijakson jälkeen työskentely jatkui Moodlekurssilla. Jokainen ryhmä työsti osan Kolin matkailualueen suunnitelmaan ”Koli Tourism Master Plan” yhteisin sovituin reunaehdoin. Kun kaikki tehtävät oli tallennettu ja opintojakson opiskelu päättyi, opiskelijat antoivat Moodlekurssilla palautteen (reflections), kukin omansa. Koska opiskelijat panostavat opiskeluunsa, he myös antavat rehellistä ja pohdiskelevaa palautetta koko oppimisprosessista. Tälläkin kertaa opetuksessa ja opiskelussa päästiin hyvin maaliin; sipuli pysyi kasassa. Opiskelijat kuvaavat oppimaansa jäsentyneesti, opetuksen ja järjestelyjen antia ja puutteita osataan jäsentää ja antaa ehdotuksia muutoksiin. Palautteen lukeminen on jännittävää; aina tulee esille asioita, joita seuraavan opintojakson ja intensiivin suunnittelussa on syytä jälleen kerran miettiä ja tarkistaa yhdessä opettajien, ja mikäli vaan mahdollista, myös jaksolle osallistuvien opiskelijoiden kanssa.


Matkailuopetuksen arviointi
Matkailupalvelu syntyy sitä mukaa, kun se koetaan. Matkailualan yliopisto-opetuksessa matkailukohde oppimisympäristönä on tärkeä. Opettajat ja opiskelijat kohtaavat yrityksessä ja matkakohteessa, matkailun ytimessä. Teoreettisen pohdinnan rinnalle saadaan opiskelijan ja opettajan oman asiakaskokemuksen lisäksi opiskelijaryhmän, yrittäjien ja sidosryhmien näkökulmia ja myös itse ympäristö, maisema ja paikallinen omaleimaisuus.

Arviointiraportin mukaan intensiivijaksot tulisi kuvata ja dokumentoida tarkemmin. Nykysin yliopistoissa pyritään kustannusten säästämiseksi ja jakamiseksi laboratorioiden yhteiskäyttöön yritysten kanssa. Ehkä hyvä idea olisi mieltää MAVY:n intensiivijaksot laboratorioiksi, joita korvaamaan intensiivit tavallaan ajateltiin alun perinkin. Laboratoriojaksojen ”käsikirjaan” olisi luontevaa määritellä roolit ja selkeät työohjeet, mutta kuitenkin sopivasti kunkin opintojakson tavoitteisiin muunneltavalla tavalla.

MAVY ja sen järjestämä opetus
Matkailualan verkostoyliopiston opintotoimisto sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa. MAVY:n hallinto noudattaa Itä-Suomen yliopiston hallintokäytäntöjä. Opetus on kunkin yliopiston omaa opetusta, mutta toteutuksen käytännöt hoidetaan Savonlinnassa yhteisin resurssein. MAVY:n toimintaa ohjaa johtoryhmä, joka hyväksyy myös MAVY:n laatukäsikirjan. MAVY:n johtaja, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen johtaja, vastaa laatutyöstä ja raportoinnista Itä-Suomen yliopistolle ja johtoryhmän kautta jäsenyliopistoille. MAVY:n laadunseuranta noudattaa Itä-Suomen yliopiston laatujärjestelmää. Koska MAVY:n opintotoimisto on osa matkailualan opetus- ja tutkimuslaitosta ja laitos taas on osa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaa, myös laatutyö noudattaa samaa rakennetta. Toiminnan ja tulosten laatua varmistavia menettelyitä ovat muun muassa laatukäsikirjat, auditoinnit sekä palautejärjestelmät, joiden avulla yliopisto saa tietoa toimintansa laadusta ja sen kehittämistarpeista.


Matkailualan kestävä kehitys on Suomenkin kansantalouden kannalta merkittävä asia, joka ei hoidu ilman tasokasta ja monipuolista opetusta ja tutkimusta. MAVY on tarjonnut mahdollisuuden opiskella yliopistoissa matkailualan teoriaa ja käytäntöä joustavasti sivuaineena ja suuntautua eri pääaineen näkökulmasta matkailualan tehtäviin. Yritykset ja matkakohteet oppimisympäristöinä pitävät pintansa varmasti tulevaisuudessakin, kun toimintamalli on selkeä, kustannukset ja tulokset seurattavissa ja koko ajan myös jotakin uutta vireillä ja kokeilussa. Auditointi oli MAVY:n ja Savonlinnan kampuksen muutoskevään haasteissa oiva tapa tarkastella hieman etäämmältä nykytilaa ja tavoitteitta sekä suunnata kohti tulevaisuutta.  

perjantai 20. toukokuuta 2016

Mitä matkailijamäärien kasvu tarkoittaa luontomatkailun kestävälle kehittämiselle?


Kirjoittanut Juho Pesonen (juho.pesonen[at]uef.fi)

Matkailu kasvaa maailmassa hirvittävää kyytiä etenkin kiinalaisten matkailijoiden vetäessä joukkoa. Tämä pitkään jatkunut kasvu asettaa suuria haasteita koko globaalille matkailuelinkeinolle. Nyt on uutisissa alkanut näkymään enemmän ja enemmän heikkoja signaaleja siitä, kuinka matkakohteiden kantokykyrajat alkavat tulla vastaan. Italian Cinque Terre alkaa rajoittaa vuosittaista kävijäärää: http://www.theguardian.com/world/2016/feb/17/italy-to-impose-limits-on-visitors-to-cinque-terre-with-tourist-ticket-system. Thaimassa Koh Tachain saari suljetaan matkailijoilta kokonaisuudessaan: http://www.huffingtonpost.com/entry/ko-tachai-thailand-island-shut-down-tourists_us_5739bb23e4b08f96c1838a84 Aiemminhan herkät luontoalueet kuten Etelämanner ja Galapagossaaret jo rajoittivat matkailijavirtoja, mutta nyt tämä on leviämässä yhä uusiin matkakohteisiin. Myös matkailuinfra tulee tarvitsemaan suuria investointeja. Helsinki-Vantaan laajentamiseen investoidaan satoja miljoonia euroja (http://www.lentoposti.fi/uutiset/helsinki_vantaan_laajennus_on_yksi_suomen_suurimmista_rakennustyomaista) ja tämä luo erinomaisen pohjan kansainvälisen matkailun kehittämiseksi Suomessa. Kukaan tuskin haluaa kolmen tunnin jonotusaikoja lentokentille (http://gizmodo.com/thanks-tsa-airport-security-lines-are-now-3-hours-long-1777073373). On hienoa, että Suomessa panostetaan tässä mittakaavassa matkailuun, mutta samalla tämä laajentaminen aiheuttaa suuren rasituksen ympäristölle.




Suomessa ajetaan tällä hetkellä hyvin voimakasta matkailun kasvupolitiikkaa. Meidän luontomme on puhtaudeltaan lähestulkoot ainutlaatuista maailmassa, esimerkiksi Lapissa tuntureilla on maailman puhtainta ilmaa (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/lapin-tunturissa-on-maailman-puhtain-ilma-muu-suomi-vasta-kolmantena-6551497) ja eipä varmaan järviemme vesi paljoa maailman kärjen taakse jää. Matkailun kehittämisessä tulee vastaan jatkuvasti Suomen luonnon puhtaus, hiljaisuus, rauhallisuus, Järvet, metsät ja kansallispuistot ovat ulkomaisten matkailijoiden hakusanojen kärjessä Suomen osalta (http://www.visitfinland.fi/news/luonnon-ihmeet-suomen-valtti-nettihakujen-perusteella/).

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin, kuinka paljon voimme ottaa matkailijoita Suomen luontoon? Lentokoneesta kun katsoo, niin kyllähän tuota luontoa täällä näyttäisi riittävän vaikka muille jakaa, mutta matkailijat nyt tuppaavat vaan pakkautumaan niihin samoihin tiettyihin paikkoihin ja tekemään samoja asioita. Kuinka monta päivittäistä vesijettisafaria Saimaalle mahtuu? Milloin rauhaa hakemaan tulleet matkailijat kyllästyvät muihin matkailijoihin? Tarvitaan suunnitelmallista, kestävää matkailua etenkin luontomatkailun kehittämiseen liittyen. Suomen luonnossa on vielä käsittämättömän paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta samalla pitää pitää mielessä, että ei haeta kasvua pelkästään kasvua tuijottaen. Matkailun kasvu aiheuttaa paljon rasitusta matkailualueille ja liian suuri ja nopea kasvu voi jopa tuhota sen imagon, mikä Suomen luonnosta on alkanut maailmalla vähitellen rakentua.

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos on mukana Valtioneuvoston rahoittamassa VirKein-hankkeessa (http://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/uudet-keinot-metsa-ja-vesialueiden-kestavan-virkistys-ja-matkailukayton-kehittamiseksi-ja-turvaamiseksi-virkein-) jossa tutkitaan uusia keinoja metsä- ja virkistysalueiden kestävän kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Yhtenä mahdollisuutena kestävään kasvuun on matkakohteiden eksklusiivisuus. Matkailijamäärien rajoittaminen voi jopa nostaa matkailijoiden kiinnostusta matkakohdetta kohtaan. Rajoitettu tarjonta mahdollistaa parhaassa tapauksessa hintojen nostamisen kysynnän ylittäessä tarjonnan. Kun yhä useampi maailman ihmisistä pystyy matkustamaan, matkustaminen voi menettää osan hohdostaan. Ainutlaatuinen kokemus ei välttämättä enää pian ole jotain, minkä kuka vaan voi kokea. Ihmiset alkavat etsimään jotain, mitä heidän tuttavansa eivät ole kokeneet ja etenkin Suomi vetoaa paremmin matkailijoihin (travellers) kuin turisteihin (tourists).

Ei tehdä Suomesta massamatkailukohdetta, tehdään Suomesta ainutlaatuinen, aito, luonnonläheinen ja luonto- ja paikalliset ihmiset huomioivat kestävä matkakohde niille, jotka eivät halua tehdä sitä samaa mitä kaikki muut tekevät. Suomella olisi kaikki mahdollisuudet olla kestävän matkailun etunenässä ja suunnannäyttäjä maailmassa, VirKein-hanke on ehkä pienen pieni askel tähän suuntaan. Hanke loppuu joulukuussa 2017, katsotaan mitä saadaan siihen mennessä aikaiseksi.

perjantai 12. helmikuuta 2016

Saimaan alueen matkailun kansainvälistyminen edellyttää vahvaa yhteistyötä, yhteisiä visioita, tahtotilaa, strategiaa ja markkinointia

Kirjoittanut Katja Pasanen

Järvi-Suomen ja Saimaan alueiden markkinoinnissa kansainvälisille asiakkaille on vielä paljon tehtävää, mikä myös merkitsee suurta matkailupotentiaalia alueella. Helmikuussa 2016 alueen matkailutoimijat kerääntyivätkin asiantuntijoiden johdolla pohtimaan, miten tämän matkailupotentiaalin saisi realisoitua.

Itävaltalainen matkailumarkkinoinnin asiantuntija Martin Schobert painotti puheenvuorossaan kokemusten ja elämysten merkitystä kansainvälisessä markkinoinnissa. Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin keskiössä tulevaisuudessa ovat digitaalisuus, paikalliset ihmiset, monikulttuuriset tuotteet, sanaton tarinankerronta, siirtyminen varsinaisista markkinointitoimenpiteistä suhteiden hallintaan ja elämyksiin sekä siirtyminen elämyksistä sisältömarkkinointiin. Tulevaisuudessa matkailijat hoitavat entistä enemmän markkinoinnin yritysten puolesta jakamalla hyviä kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Palveluissa ja tuotteissa tuleekin pyrkiä taianomaisiin hetkiin ja elämyksiin, jotka saavat ihmiset viihtymään ja kokemaan olonsa kotoisaksi myös maailmalla. Matkailijoita kiinnostavat ensiluokkaiset elämykset, tarinat ja paikallinen arki: ihmiset haluavat kokeilla erilaisia aktiviteetteja sekä nähdä ja kokea, kuinka paikalliset ihmiset oikeasti elävät. Paikallista elämäntapaa, erityisesti paikallista ruokaa, sekä matkailukohteen elämyksiä tulisi esittää myös alueen markkinointimateriaaleissa etenkin kuvin ja videoin. Schobert painotti myös digitaalisuuden ja sähköisen markkinoinnin merkitystä nykyisessä matkailumarkkinoinnin maailmassa: jos et ole kunnolla verkossa et ole olemassa.

Myös VisitFinlandin tuore pääjohtaja jakoi näkemyksiään Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin suuntaviivoista. VisitFinland tähtää Suomen matkailuviennin tuplaamiseen lähitulevaisuudessa. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan vahvaa alueiden ja VisitFinlandin välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi Suomen on muun muassa pidettävä hyvää huolta sen vahvoista vetovoimatekijöistä, kuten luonnosta ja ympäristöstä, hyödynnettävä markkinoinnissa paremmin Suomen tunnetuin henkilöhahmo, joulupukki, sekä otettava tehokkaasti haltuun yksi vahvimmin nousemassa olevista megatrendeistä, ruokamatkailu.

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tutkija Katja Pasanen puolestaan nosti foorumissa esiin Saimaan alueen eri pääkohderyhmien, Saksan, Venäjän, Kiinan ja Japanin, matkailijoiden kulttuuristen piirteiden merkityksen matkailumarkkinoinnissa. Kaikille markkinoille ei voida tarjota samoja tuotteita eikä pelkillä suorilla käännöksillä vaan sekä palveluissa ja tuotteissa että markkinointimateriaalissa on huomioitava aidosti kohderyhmien yhteiskunnan ja kulttuurin asettamat matkailukäyttäytymisen piirteet. Esimerkiksi Kiinaan soveltuvat sähköiset markkinointikanavat eroavat täysin vaikkapa Saksaan suunnatuista sivuista ja markkinointikanavista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen matkailuyrityksen tulisi ottaa itse haltuun kaikki markkinointikanavat vaan kansainvälinen markkinointi vaatii ehdottomasti laajempaa yhteistyötä, erityisesti Aasian osalta.
Matkailufoorumissa saatiin aikaan yhteisymmärrys Itä-Suomen järvialueen yhteistyön tarpeesta matkailun kansainvälistymisen suhteen. Itä-Suomi on nostettava omana vetovoimaisena alueenaan pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalle Suomen matkailumarkkinoinnissa. Alueen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä aletaan työstää tänä keväänä.


Lakeland – Saimaa matkailufoorumi Rantasalmen Hotel & Spa Resort Järvisydämessä kokosi Itä-Suomen matkailualan toimijat helmikuun alussa kahdeksi päiväksi pohtimaan markkinointikeinoja ja strategioita, joilla Järvi-Suomelle ja Saimaan alueelle saataisiin kansainvälistä nostetta. Paikalla oli matkailualan yrittäjiä, kehittäjiä, maakuntajohtajia sekä elinkeinoelämän johtajia Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.

    

torstai 7. tammikuuta 2016

Viisi syytä osallistua IFITT Talk@Helsinki -tapahtumaan 22.1.2016

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, IFITT Finland ja SKÅL International Finland järjestävät Matka 2016 -messujen yhteydessä seminaarin mobiililiiketoiminnasta matkailualalla. Seminaarissa käsitellään hotellien mobiilimarkkinointia, uusimpia trendejä sekä mobiilia matkailun verkkokauppaa. Tässä viisi syytä osallistua seminaariin:
1) Matkailu on jo pitkälti mobiililiiketoimintaa. Matkailijat hyödyntävät mobiililaitteita aktiivisesti ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Mobiililiiketoiminta kehittyy jatkuvasti ja tämä seminaari mahdollistaa ajan tasalla pysymisen uusimmista trendeistä ja mahdollisuuksista.
2) Erinomaiset ja ajankohtaiset esitykset tärkeästä aiheesta. Seminaarissa on edustajia niin Heliokselta, Googlelta kuin TAZ action groupistakin ja esitysten tarkoituksena on antaa ideoita ja keinoja kehittää matkailun mobiilia liiketoimintaa.
3) Mahdollista verkostoitua tutkijoiden, matkailuyrittäjien, järjestöjen ja teknologiayritysten kanssa. Seminaarissa tulet tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja aikaa on seminaarissa varattu reilusti verkostoitumismahdollisuuksiin.
4) Seminaariin ilmoittautumalla pääset osallistumaan myös Matka2016 -messuille. Seminaariin osallistujat pääsevät rekisteröitymällä seminaariin osallistumaan myös Matkamessuille.
5) Seminaari maksaa vain 50€ ja IFITT:n ja SKAL:n jäsenet pääsevät ilmaiseksi mukaan! Olemme pyrkineet painamaan seminaarin osallistumismaksun mahdollisimman alhaiseksi tarkoituksena vain kulujen kattaminen. Haluamme seminaarilla kehittää mobiililiiketoimintaa Suomessa ja toivommekin mahdollisimman monen osallistuvan seminaariin. Paikkoja on kuitenkin vain rajoitetusti!

Ilmoittaudu siis heti sähköpostilla  skalhelsinki@skalfinland.com. Mikäli olet IFITT:n tai SKAL:n jäsen kerro siitä ilmoittautumisviestissä. 

Seminaarin kielenä on englanti. Katso lisätietoja ja ohjelma osoitteesta http://www.uefmot.blogspot.fi/2015/12/mot-jarjestamassa-ifitt-talk-helsinki.html





tiistai 15. joulukuuta 2015

MOT järjestämässä IFITT Talk @Helsinki -seminaaria mobiiliteknologioista matkailuliiketoiminnassa 22.1.2016.

IFITT Talk@Helsinki
Mobile Technology in Travel & Tourism
#IFITTtalk
IFITT  in collaboration with SKÅL International Finland and University of Eastern Finland welcome everyone interested in information and communication technologies in travel and tourism to participate in an intensive IFITT Talk seminar in Messukeskus Helsinki (Expo and Convention Centre), January 22nd, 2016.
The seminar is all about mobile devices and networking tourism and IT businesses. If you want to hear the latest developments in mobile technologies in tourism or are looking for novel mobile solutions for your tourism business, this seminar is a must.
Program: 
Friday, January 22nd, 2016
9.00 – 9.30 Presentation of IFITT and SKÅL, Dimitris Serifis & Kari Halonen
9.30 – 9.50 Kari Halonen interviews participating companies
9.50 – 10.20 Mobile hotel digital marketing, Dimitris Serifis, Helios
10.20 – 10.40 Mobile device use in Finland, Tuomas Jäälinoja, Google
10.40 – 11.00 Mobile tourism online shops, Kristian Fahler, TAZ Action Group
11.00 – 12.00 Time for business meetings and interviews
14.00 – 15.00 Panel/workshop on digital customer experience (in Finnish), Helsinki Exhibition Centre, Sonera Inspirational Stage
Host: Kari Halonen
-Tuomas Jäälinoja, Google
-Juho Pesonen, UEF
-Erika Rintala, Qvik
-Eva Torra, Apollomatkat
The seminar is connected to the Matka Nordic Travel Fair 2016 (www.matkamessut.fi) organized at the same in the Helsinki Messukeskus.
Registration fee for the seminar is 50€. The seminar is free for IFITT and SKAL International members.
Register for the seminar by e-mailing your name and affiliation to skalhelsinki@skalfinland.com. If you are IFITT or SKAL International member please mention it in the e-mail. Non-members will get an invoice through e-mail after completed registration.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Vertaismajoituspalvelut muuttavat monin tavoin matkustuskäyttäytymistä

Oletko käyttänyt matkaillessasi Airbnb:n kaltaisia vertaismajoituspalveluita? Jos olet, niin todennäköisesti matkustat nykyään useammin kuin ennen, vertailet useampia matkakohdevaihtoehtoja ja teet aiempaa enemmän asioita matkakohteessasi.
Itä-Suomen yliopiston ja Washington State Universityn tutkimuksen mukaan Airbnb:n kaltaiset vertaismajoituspalvelut ovat muuttaneet matkailijoiden matkustuskäyttäytymistä monin eri tavoin. Tutkimus tarkensi käsitystä, millä tavalla vertaismajoituspalveluiden saatavuus ja käyttö vaikuttavat matkustuskäyttäytymiseen. Tutkimustulokset julkaistaan arvostetussa Journal of Travel Research -lehdessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että vertaismajoituspalvelut kiinnostavat matkailijoita sosiaalisten ja taloudellisten syiden takia. Vertaismajoituspalveluiden käyttäjät ovat yleensä tekemisissä isäntien kanssa, ja vertaismajoituspalveluiden käytöllä voi säästää rahaa verrattuna esimerkiksi hotelleihin.
Vertaismajoituspalveluiden mahdollistamat taloudelliset säästöt laajentavat matkakohteiden valintamahdollisuuksia ja matkojen määrää, kun puolestaan sosiaalisten tekijöiden ansiosta matkailijat matkustavat enemmän ja viipyvät kohteessa pitempään. Taloudelliset säästöt ja isäntien ohjeistukset lisäävät myös matkailijoiden aktiivisuutta matkakohteessa.
Tulokset ovat erittäin positiivisia matkakohteiden näkökulmasta. Vertaismajoituspalveluiden saatavuus alueella lisää matkailijoiden määrää, pidentää heidän viipymäänsä sekä mahdollistaa suuremman kysynnän matkailupalveluille ja aktiviteeteille.


Laaja tutkimusaineisto Yhdysvalloista ja Suomesta
Tutkimusta varten kerättiin laajat aineistot matkailijoista Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Suomessa hyödynnettiin internet-paneelia, jonka avulla kerättiin 1 246 vastausta, joista 295 vastaajaa oli käyttänyt vertaismajoituspalveluita. Yhdysvalloissa internet-tutkimuksen avulla kerättiin 799 vastausta, joista 155 oli käyttänyt vertaismajoituspalveluita. Tutkimuksessa hyödynnettiin vastaajia, jotka olivat vertaismajoituspalveluita käyttäneet.
Vertaismajoituspalveluiden suosio on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun ympäri maailmaa. Esimerkiksi Airbnb tarjoaa majoituspalveluita 190 maassa ja yli 34 000 kaupungissa. Majoittujia Airbnb:llä on jo yli 60 miljoonaa eikä suosio näytä laantumisen merkkejä.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, p. 040 184 2698, juho.pesonen(at)uef.fi
Kuva: Terho Kontioinen